Porakaivo

Vaimo ja lapset reissussa. Ei kaikki lapset - yksi jäi kotiin ja yksi on jossain mökillä. Vaikka talo on lähes hiljainen ja olisi hyvä mahdollisuus kolmikantaan: pitsaa, pissee ja pileet - niin rauhallisesti meni perjantai-ilta. Lauantaina soi kello 6:20 ja aamupalalle. Hullu. Sen jälkeen Kellokosken jäähalliin ja lätkäkamat päälle. Hullu. Kolme vuotta lienee vierähtänyt edellisestä kerrasta. Aika tuskaa oli olla jäällä. Ja nimenomaan vain olin.

Pulssin laskettua alle tuhannen, raahauduin suihkuun ja kotiin. Kotoa sitten tontille. Katsomaan miten ne harkot on ladottu. Matkalla riipasin kotoa mukaan tarttuneen salaatin lounaaksi ja hain Mikkelin K-raudasta vielä konttiin kottikärryn.

Tontilla oli taas "ruuhkaa". Porakaivoa porattiin ja pientä anturan viimeistelyä. Ensi viikolla tulee salaojat ja sen jälkeen täyttö. Sisäpuolelta täytetään sepelillä ja ulkopuolelta mullalla ja sepelillä. Terassien harkotkin laitetaan jo tässä vaiheessa valmiiksi.

Tontilla taas ruuhkaa.

Porakaivourakoitsija oli pienen suonen löytänyt jostain 30 metristä mutta oli liian pieni. Jatkoi porailua. Metrit ja eurot vilisivät silmissä. Jokainen metri maksaa. Metrejä meni sinne ja tänne mutta vesi pysyi maan uumenissa. 86 metrin kohdalla tuli viimein läpimurto. Vettä löytyi. Vettä löytyi ihan hyvin. Reilusti omakotiasumiseen tarvittava määrä. Helpotus. Lähistöllä on porattu 73 ja 64 metriin - ja sitten löytynyt suoni.

Porakaivokalustoa.

Hortoilin tontilla jälleen omaan tyyliini. Katsastelin. Patsastelin. Ilman mitään erityistä agendaa. No okei - sain vihdoin vatuloitua miten terassit tehdään ja yllätys yllätys - edetään alkuperäisten piirustusten mukaan. Aluetta on louhittu sen verran reilusti että on ollut hiukan ongelmana että millä alueet sitten täytetään/somistetaan. Tällä hetkellä olen sitä mieltä että mullalla ja kuntalla. Mutta kysypä huomenna uudestaan.

Jotkut asiat on vain vaikeita päättää ja hahmottaa ja tarvitaan aikaa sulatteluun. Takka. Parven portaat. Laituri. No - ajan kanssa. Lähdin ajelemaan kotiin vesihavainnon varmistuttua. Hyvillä mielin. Homma etenee.

Mökki sisältä.

Mökki.

Mökin pääsisäänkäynti.

Näkymä mökin terassin länsikulmasta about pohjoiseen.

Näkymä mökin terassin länsikulmasta about länteen.

Sauna ja saunatupa mökin terassin kärjestä kuvattuna.

Sauna ja saunatupa.

Sauna.

Näkymä järvelle altaalta.

= = =

Ruuhkaa tontilla

Kello soi myös lauantaina. Herätyskello. Aamulla. Eväät. Eväät kuopukselle jalkapalloturnaukseen. Eväät myös tonttikäynnille. Poika Kellokoskelle. Vanhemmat kohti Mikkeliä. Fiilistelykäynti. Tarkoituksena käydä katsomassa mitä on viikon aikana tapahtunut. Ennusteli hyvää ilmaa.

Pakkasimme rouvan kanssa tuolit ja eväät. Mukaan myös varmuuden vuoksi ilmapatjat että jos hiukan löhöiltäisiin rantavedessä. Ilmapatjat jäi tontilla auton  takakonttiin - sen verran tuuli about pohjoisesta että ei oikein huvittanut lähteä rantaan kellumaan. Viritettiin tuolit kylpytynnyrin/porealtaan kohdalle ja katseltiin vesistöä. Joitakin veneitä näkyi kaukana. Ei mitään suurempaa liikennettä - ruuhkaksi voisi sanoa sitä että kaksi venettä oli yhtä aikaa näköpiirissä.

Harmaille vesille imeytyskenttää.

Lapion lakisääteinen.

Autossa oli mukana kaksi ruuvipaalua. Laiturin perustuksiksi. Testiksi. Tarkoituksena kokeilla kuinka ne uppoaa. Vedestä selvittiin hyvin ja sitten tuli napakampaa hiekkaa. Sitten tuli kivi. Loppui se uppoaminen siihen. Loppui voima. Reilun kahden metrin ruuvipaalu saatiin noin 40 cm rantahiekan sisään ja törmättiin kiveen. Pari hikipisaraa myöhemmin päätettiin alkaa irroittaminen. Ei sekään ollut helppoa. Siivekkeet olivat jääneet ilmeisesti jonkun kiven reunan alla jumiin. Nitkuttelua ja kiertelyä. Lähti irti. Projekti jäi siihen ja mentiin kahville. Salaattia. Leipää. Kahvia. Muffinsseja. No joo - Proseccoakin.

Siihen hyytyi laituriprojekti. Piti testata ruuvipaalujen kestäminen talven yli. Viekö jäät paalut mukanaan vai vääntääkö ne solmuun. Kannoin ruuvipaalut metsään ja otettiin esiin "plan B" - ei tehdä vielä laituria. Älyttömän hyvä "plan B".

Pieni mökki.

Sauna ja saunatupa odottaa anturamuotteja.

Anturoiden valaminen näyttää olevan ensi viikolla ohjelmassa. Mökin anturamuotit näyttivät lähes valmiilta. Saunan ja saunatuvan anturamuotit olivat vielä aloittamista vaille valmiina.  Mökin anturamuoteista fiilisteltiin mökkiä. Jotenkin tuntui pieneltä ne noin 80 neliötä. Pakkohan noilla neliöillä on pärjätä. Toisaalta ei olla missään vaiheessa oikein isommastakaan mökistä puhuttu. Eikä tarvi.

Sähköprojekti etenee. Nyt oli maastoon ilmestynyt jo muuntaja. Muuntajan vieressä kanto. Kannon vieressä puolukoita.

Betonimassan alla kulkee sähköä.

Muuntajan paikka.

Muuntaja.

Muuntajan vieressä kanto. Kannon vieressä puolukoita.

Jos oli järvellä "hulinaa" niin oli sitä tontillakin. Aikamme vetelehdittyämme kuului auton ääntä ja vastaava tuli tarkastamaan tiluksia. Anturamuoteista räpsi kuvia. Jos anturat valetaan maanantaina niin  perjantaina olisi varmaan kolme kerrosta harkkoja päällä ja maata voisi ajaa lisää ja alkaa lähestyä lattiakorkoa.

Vastaava liihottaa matkoihinsa. Menee jokunen hetki ja taas kuuluu auton ääntä. Meillähän piti olla rauhallinen tontti. Linnutkin ovat karanneet rakennusrähinää ja pitävät hiljaisuutta. Tontille ajaa taas auto - TAKSI. Hyvä että osaavat tännekin. Tosin tämä versio oli eksynyt ja matkalla toiseen osoitteeseen. Yhdessä päättelimme että hänen pitää palata noin kilometri ja valita Y-risteyksestä se vasemmalle johtava ura - oli valinnut oikean ja päätynyt meidän tontille. 

See...

...the difference?

Semi-helteinen päivä tontilla. Ensi lauantaina ajattelin mennä tarkistamaan joko harkot on saatu muurattua ja täyttö alkanut. Samalla teen sitä mihin minun osaaminen tässä projektissa riittää - kerään risuja.

= = = = =

Ostamisen sietämätön vaikeus

TARJOUSPYYNTÖIHIN REAGOINTI

Suomella menee hyvin. Todella hyvin. Ainakin jos mittarina käytetään tarjouspyyntöihin vastaamista. Laitoin mökin parvelle menevistä portaista ja parven kaiteista tarjouspyynnön maailmalle. Laitoin tarjouspyynnön yrityksille jotka verkkosivuillaan ilmoittavat tekevänsä rappusia parvelle. Kokonaisuudessaan tarjouspyyntöjä lähti maailmalle 22 kappaletta. 

Alle puolelta olen saanut vastauksen. Yli puolet eivät vaivaudu vastaamaan - mitään. Sain joiltakin hyviä ja seikkaperäisiä tarjouksia ja jatkan keskusteluja jatkossa heidän kanssaan.
 

Tulos tiivistettynä:
- 6 tarjousta
- 1 yhteydenotto mutta ei tarjousta - vain kuvia
- 1 ilmoitus että "ei kiinnosta tehdä mutta mites noi keittiökalusteet"
- 1 lomavastaaja
- 1 ilmoitus että joku on viikolla 32 yhteydessä - eipä ollut
- 12 IGNOORAUSTA

Tämä sama selkeä linja on toistunut lähes koko rakennusprojektin ajan. Tämä oli kuitenkin selkein tarjouspyyntölähtö ja sainkin muutamia oikein hyvin laadittuja tarjouksia.

ARVONLISÄVERO

Jo projektin alkumetreillä kiinnitin huomiota saamissani tarjouksissa olevaan hyvin sekavaan arvonlisäverokäytäntöön. Periaatteessa olen törmännyt kai kaikkiin eri variaatioihin. Hintaa on ilmoitettu minulle, kuluttajalle, ainakin viidellä tavalla.

• 1000 €
• 1000 € (alv 0 %)
• 1000 € (+ alv 24 %)
• 1000 € (sis. alv)
• 1240 € (sis. alv 24 %)

Kun kuluttajalle, yksityishenkilölle, annetaan tarjous, tulee siinä yksiselitteisesti tulla esille mikä on tuotteesta/palvelusta maksettava lopullinen hinta - ilman mitään yllättäviä kulueriä tai olettamuksia "että kyllä se kuluttaja tietää".

Kuluttajaa ei voida voida myöskään velvoittaa tietämään mikä on minkäkin tuotteen/palvelun arvonlisäverokanta - ne tulee yrittäjän itsensä tietää ja kuluttajalle ilmoittaa. Minä itse hyväksyisin tuon kolmanneksi alimmaisenkin tavan esittää hinta, mutta en ole aivan varma meneekö viranomaisilla läpi. Joidenkin tulkintojen mukaan kuluttajaa ei voida velvoittaa laskemaan lopullista hintaa - oli laskutoimitus sitten miten helppo tahansa.

Ensimmäinen ja toinen hinnoitteluesimerkki ovatkin jo sellaisia, että jos tilaan tuotteen/palvelun tarjouksen mukaan hintaan:

• 1000 €
• 1000 € (alv 0 %)

niin laskun loppusumma ei voi olla muuta kuin 1.000 € - ei mitään muuta.

HENKIVAKUUTUS

Meillä on ollut Tapiolalla perheen kaikki vakuutukset noin parikymmentä vuotta. Korvaukset on saatu aina asianmukaisesti, mitä nyt jääkiekossa sattunutta olkapäävammaa ja sen jatkohoitoa ei siten korvattukaan. Vamman jälkeen ilmennyt lonksuminen ja kipu kiertoliikkeissä johtui kuulema urheilijan iästä. Minusta se johtui siitä että kaaduin laitaa päin ja olkapäähän tuli pieni murtuma ja tämä jätti jälkeensä lonksumisen. En jaksanut alkaa aiheesta riitelemään kuin muutaman kiukkuisen puhelun verran. Lonksukoot sitten. Muuten homma kyllä toimi.

Maksoimme reilut 3000 € vuosittain vakuutusmaksuja Tapiolalle. Nyt oli tullut aika korottaa henkivakuutusta koska tämän mökkiprojektin myötä lainamäärämme kasvaa. Ensimmäinen toiveikas soitto Tapiolalle tuotti suullisesti ilmoitetun laskelman vapaa-ajan asunnon vakuuttamisesta mutta henkivakuutus olikin jo vaikea paikka asiakaspalvelussa - hän lupasi palata asiaan. Viikkoon ei kuulunut yhteydenottoa.

Käynnistin prosessin Fennian ja Pohjolan kanssa - päädyin etenemään pidemmälle Pohjolan kanssa. Ajattelin kuitenkin olla reilu ja antaa Tapiolalle vielä mahdollisuuden. Laitoin verkon kautta yhteydenottopyynnön ja minuun oltiinkin heti seuraavana aamuna yhteydessä. Sain nyt verkkopalveluun tarjouksen vapaa-ajan asunnon vakuuttamisesta ja minuun oltaisiin sitten yhteydessä henkivakuutuksien osalta. Lopputulos arvattavissa. Ei ollut kukaan minuun yhteydessä.

Vein prosessin maaliin Pohjolan kanssa ja irtisanoin osan vakuutuksista Tapiolasta. Lapsivakuutuksia en irtisanonut, enkä kotivakuutusta koska lapsivakuutuksien ehtona on se, että kotivakuutus on Tapiolasta. Tarkemmin ajateltuna mielenkiintoinen kytkykauppa.

= = = = =

Panen sähköä tulemaan

Jälleen kerran tontille mittailemaan ja hahmottelemaan rakennuksia ja terasseja oikeille paikoilleen. Kuinka ne asettuvat? Pitääkö kaapia kaivinkoneella vielä jostakin maata pois? Oli yllättävän hankalaa yksin mittailla - kaikki korjaamiset oli hankalia kun ei ollut kaveria mitan toisessa päässä ja piti juosta edes-takas. Rakennusten ristimittaukset eivät antaneet ihan samoja lukuja, suurimmat poikkeamat korjailin. Kunhan nyt olivat sinnepäin. Tässä nyt ei haettu vielä täysin lopullista sijoitusta, vaan vielä hahmottelua että pitääkö jostakin jotakin vielä napata pois ennen kuin harkot alkavat lennellä maahan.

 

 

Ihan en vieläkään päässyt täyteen varmuuteen terassien sijoittelusta. Iso linja on jo selkeä, mutta hiukan joutuu säveltämään joissain paikoin. Paljon ajatuksia päässä ja kävelinkin välillä kameran kanssa ottaen videokuvaa ja höpöttäen samalla ideat "nauhalle" niin voi sitten purkaa ne jossain vaiheessa paperille.

Terasseille en haluaisi kaiteita, täytyy pitää huolta että putoamiskorkeus on alle 500 mm. Toivottavasti tavoite pitää.

Tontilla oli taas maisema muuttunut. Tasoittunut merkittävästi. Parkkipaikan korkoa oli nostettu ja se oli myös jotenkin napakan oloinen. Pohjalle ilmeisesti käytetty louhinnasta tulleita kalliolohkareita ja päälle ajettu sitten hienompaa kivimursketta. Vielä siihen tulee jossain vaiheessa sepeliäkin.

 

Maisema alkaa tasoittua.

Sähköurakoitsija ja LVI-urakoitsija olivat käyneet tekemässä omia urakoitaan. LVI-urakoitsijasta on tässä yhteydessä pakko mainita, että mikäli rakennat Mikkelin-Kangasniemen ympäristöön niin vahvasti suosittelen Vesa Reinikaisen palveluita. Minulla ei ollut suosituksia LVI-urakoitsijoihin, mutta tarjouskierroksen ollessa käynnissä kiinnitin huomiota hänen asiakaslähtöiseen asenteeseensa. 

 

Kysyin paljon kysymyksiä, mutta kaikkiin sain (mielestäni) selkokielisiä vastauksia. Arvostan suuresti urakoitsijaa jonka kanssa toimiminen on luontevaa asioiden viemistä eteenpäin. Välillä itselläkin unohtuu kenen lompakosta nämä yhteislaulut maksetaan. Arvostan myös, että urakoitsija sopivasti sparraa rakennuttajan ajatusmaailmaa ja tekee rohkeasti omia ehdotuksia joilla saadaan joko järkevämpiä ratkaisuja tai kustannussäästöjä. Miksipä ei vaikka molempia. Häneltä sain myös viipymättä todistuksen vastuuvakuutuksesta. Erittäin vahva puolto.

 

Jätevesijärjestelmästä sen verran, että meille tulee WC-vesille Rotomonin umpisäiliö RM 5500 langattomalla täyttymishälyttimellä sekä ankkurointikankaalla. Harmaille vesille tulee Rotomon RM SAKO 2/1000 imeytyskenttä. Tarvitsemme myös harmaavesipumppaamon. Rotomon on kangasniemeläinen yritys. On oikein mukava suosia kotimaista innovatiivista yritystä.

Umpisäiliön paikka.

 

Olin tonttipäivän aikana kuullut jotakin kolinaa lähiseudulta. En sen kummemmin ajatellut mikä kolinan aiheutti. Varpushaukka ei ainakaan kolinasta välittänyt vaan kierteli mäntyjen ja kuusien latvoissa. Minä mittailin hiukan alempana. Hyvä tuuri sattui sään suhteen. Yhtään vesipisaraa ei tullut mittailujen aikana, mutta kun lopettelin, niin sitten alkoi ropisemaan. Ropinan yltyessä starttasin pois tontilta.

Ajelin alle kilometrin ja sitten hoksasin tuon kolinan aiheuttajan - siellä tuodaan minulle sähköä. Tai ainakin viedään kumiletkua maahan. Käännyin ympäri ja ajoin takaisin tontille. Olin unohtanut siirtää sähköyhtiön merkin tontin rajalla. Tuo merkki kuvasi sitä paikkaa johon he sähkökaapelin pään tuovat ja itse vedän siitä sitten mittarikaapille. Merkki oli viisi metriä väärässä paikassa. Tänään aamulla sitten muistin tehdä sähkösopimuksenkin. En sen kummemmin jaksanut ajatella sopimusta ja hinnoittelua - kunhan joku järkevähintainen ja toistaiseksi voimassa oleva sopimus olisi voimassa niin saadaan sähköä tontille kun sen aika on.

 

Lakua.

En tiedä mitä ovat.

En tiedä mitä tällä tehdään.

Sieltä se sähkö lähtee sitten valumaan.

Poistuin toistamiseen tontilta ja löysin kaivinkoneen ja kuskin. Vaihdettiin muutama sana. Hän antoi minulle tietä ja jäi vielä urakalle. Minä lähdin ajelemaan kotiin. Kotiin kohti Tuusulaa. Vielä pieni rupattelutuokio lähinaapurin kanssa.
 

= = =

Louhinnan jälkeen

Pyrähdys tontilla. Jälleen kerran Vaasan kautta. Perheestä oli tontilla tällä kertaa paikalla 5/6 jäsentä. Ehdittiin juuri parhaimpaan aikaan tontille. Aurinko oli matkalla horisontin taakse. Päästiin visioimaan miltä auringonlasku näyttää saunan lauteilta. Hienolta näyttää. Vielä toistaiseksi se on visiointia. Malttamatonta.

Vaasasta ajellessa pysähdyttiin Lapualla. Ei ollut pysähdys ihan minun ydinosaamisen keskiössä, vierailtiin Lapuan Kankureiden myymälässä. Sieltä kuulema kankaat mökille ja saunalle. Hyviltähän nuo näyttivät - sen mitä minä niistä(-kään) mitään ymmärsin.

foto (c) Lapuan Kankurit

Tontille päädyimme siis sopivasti auringonlaskun aikaan. Lapset taiteilivat tiensä saunarantaan ja ihastelivat rannan hiekkapohjaa. Olivathan he sen kylläkin jo nähneet, mutta ilmeisesti unohtaneet. Me vanhemmat taas ihastelimme aurinkoa. Heinäkuinen ilta näyttää siis tältä. Ei hassumpaa.  Kierrettiin vielä niemelle. Sen hienovarainen käyttö täytyy ratkaista sitten ajan kanssa.

Porakaivo siihen.

Kanaalit auki.

Louhitut kivet käytetään perustuksiin.

Kiertelimme tontilla ja katselimme louhinnan jälkiä. Melkoisesti kivimursketta. Louhinnasta tullut murske käytetään perustuksiin ja päälle ajetaan sitten hienompaa maa-ainesta. Varsinaisten perustuksien kimppuun päästään elokuun alkumetreillä - urakoitsija meinaa pitää pian lomaa. Jos tähdätään talopakettia lokakuun alkuun, niin aikaa on lomailla. Varattiin raivaukseen ja maansiirtotöihin sen verran reilusti aikaa ja aikatauluun vielä kuukauden aikataulujoustokin. Uskon että noita joustoja ei syödä kaikkia pois.

Kanaalit odottavat vielä vesijohtoja, sähköjohtoja, antennikaapelia ja viemäriputkia. Ne mennee maahan tällä viikolla/ensi viikon alussa ja sitten kanaalit umpeen. Tämän jälkeen sepelin ajoa. Salaojat ja sadevesikaivot. Saunan korkoa hiukan vielä ehkä nostettaneen niin saa vedet imeyttämöön ilman pumppaamista.

Tavaraa tontille on alkanut jo tulla. Jätevesisäiliö ja harmaiden vesien imeyttämö olivat tonttitien varressa odottamassa asennusta. Vedet vessasta johdetaan säiliöön ja muut vedet (suihku, astianpesukone, pyykinpesukone, pesualtaat) menee sitten taas imeytyskentälle. Tätä kirjoittaessa annoin ajo-ohjeita "harkkokuskille" joka lähti Lahdesta kohti Hanhiniemeä.

Jätevesisäiliön paikka.

 

Näyttää vahvasti siltä että aikataulu selkeytyy nyt kun louhinta on suoritettu ja sieltäkään ei yllätyksiä tullut. Voinen seuraavana täyttää dokumentin  hankintasopimuksen ehtojen poistumisesta ja toimittaa sen Kontiolle. Emme olleet vielä täysin lyöneet lukkoon pakettien toimitusaikatauluja - suojauduimme yllätyksiltä. Nyt voidaan lyödä lukkoon jo sitovampaa aikataulua (selviää iltapäivän puhelinpalaverissa vastaavan kanssa). 

Rakentamista vaille valmis.

= = = = =

Louhinta

Jälleen kerran pikainen piipahdus tontilla. Tällä kertaa lähdettiin Vaasasta. Esikoinen pääsi sisään Vaasan yliopistoon lukemaan ruotsia - tuleeko hänestä sitten aineopettaja vai joku muu - sen aika näyttää. Viitisen vuotta näillä näkyminen Vaasassa. Käytiin tekemässä asuntopaperit. Vuokrattiin hänelle uusi, syyskuun alussa valmistuvasta talosta, yksiö opiskelija-asunnoksi.

Viime viikonloppuna taas juhlittiin vanhimman pojan ripillepääsyä. Komea oli nuori teiniherra juhlissaan ja jaksoi upeasti seurustella vieraiden kanssa ja olla kuvattavana. 

Vaasasta ajettiin siis Mikkelin kautta Espooseen ja siitä minä vielä kotiin Jokelaan. Tontilla oli toimintaa. Kaivinkone asetteli telaketjua paikalleen kun oli pultti mennyt poikki ja tela pois paikoiltaan. Tyynesti näytti kuski ottavan tilanteen. Minulla olisi vastaavassa tilanteessa hiki pinnassa ja painokelvotonta tekstiä ja lentäviä esineitä ilmassa. Vaihdettiin muutama sana "Fennovoiman aktivisteista" ja siirryin Jennan kanssa käppäilemään maastoon. 

Melkoinen työmaa. Saadaan kyllä olla ensi kesänä ihan hiljaa ja puhua kuiskaten että linnut uskaltavat palata takaisin. Niemen taakse hävisi tuntemattomaksi jäänyt vesilintuemo poikastensa kanssa. Pieni sammakko loikki kanervikossa karkuun. 

Tonttia valmisteltiin räjäytyksiä varten. Kanaaleihin laitetaan maanantaina vesijohdot, sähköjohdot sekä viemäriputket. Vesijohtoihin saattolämpö sitten jälkiasennuksena. Jätevesijärjestelminä on umpisäiliö ja imeytyskenttä - järjestelmät tilattu. Salaojakaivot ja -putket tilattu. yms. yms. ...€€€

On jälleen ollut ilo huomata kuinka ammattilaisten kanssa on mukava tehdä töitä. Vaasasta ajaessa poikettiin yllätysvisiitillä Reinikaisen Vesan luona Kangasniemellä (LVI-asennus ja huolto Vesa Reinikainen) ja sovittiin LVI-urakoiden ulos asennettavien tuotteiden tilaamisesta. Voinen sanoa, vaikka en hirveän musikaalinen olekaan, että kun urakoitsija ajattelee minun pientä rahapussia nimenomaan säästöjen kannalta, on se mitä parhainta musiikkia korville. Pysähdys Kangasniemellä toi mukanaan 500-700 € säästöt. Tuollaisilla säästöillä voin pysähtyä useammankin kerran.

Sähköurakoista on käyty kirjeenvaihtoa ja puheluita. Täsmennetty asioita piirustuksista kohti käytäntöä. Sähköurakat hoitaa Sähköpalvelu Juha Hänninen. Kysymyksiä sinne. Selvennyksiä tänne. Hiukan päälle täsmennyksiä. Homma etenee. Sekä Juha että Vesa ovat osoittaneet hienoa venymiskykyä. Tuli hiukan lyhyehköllä reagointiajalla toimeksiantoa että pitäisi saada putket/johdot kanaaleihin että saadaan kanaalit täytettyä. Urakoitsijat hoitivat tonttinsa hienosti ja muutaman päivän päästä hommat on jo hoidettu.

Tontille pitäisi mennä taas patsastelemaan maanantaina. Tuolloin lähtöpaikkana Turku. Tai oikeastaan Laitila.

Aloituskokous pidettiin jotakuinkin viikko sitten Mikkelissä. Siitä tehtiin asianmukainen pöytäkirja ja käytiin läpi rakentamisen eri vaiheet ja mitä asioita pitää huomioida.

On jännä huomata miten jotkut asiat etenevät kuin omalla painollaan ja asiat virtaavat eteenpäin kuin vesi Langinkoskessa keväällä. Joihinkin asioihin jää sitten taas ihan jumiin. Itse olen jumissa kiukaan ja takan kanssa. Kiuas taidettiin kyllä jo valita (huom. sanavalinnatkin tuossa paljastavat vielä pienen hapuilun) mutta takka on edelleen auki. Saunatuvan ja saunan välitilaan muurataan jossain vaiheessa ulkotakka, mutta todennäköisesti sen tekeminen jää hiukan myöhempään ajankohtaan ja huomioidaan se tässä yhteydessä vain varauksena.

Jätevesien umpisäiliön paikka.

Seuraavana tontilla tapahtuu: vesijohdot, sähköjohdot, antennikaapeli, viemäriputket maahan ja kanaalien täyttö. Rakennuspohjien täyttö louhinnasta tulevilla kiviaineksilla sekä sepelin  ajaminen - tästä sitten kohti perustuksien tekemistä. 

Tilaus perustustarvikkeista on lähtövalmiina K-raudalle. Porakaivourakoitsijan numero puhelimessa vihreän luurin painamista vaille valmis.

Mitä minä teen? Vahdin Exceliä (=budjettia). Päivitän koko ajan hintoja/kustannuksia soluihin. Merkitsen erilaisilla värikoodeilla kuluja: arviot, täsmälliset arviot, toteutuneet. Saan helposti havainnon siitä, että mitkä kulut ovat vielä auki ja mitkä vahvistuneet. Tällä hetkellä ollaan budjetissa, mutta edelleen on painetta kustannuskuriin - 5 % säästö arvioiduissa kokonaiskuluissa on huipputavoite, budjetissa pysyminen varsinainen tavoite. 

(kaikki kuvat: (c) Jenna Astikainen)