maanantai 23. joulukuuta 2019

Jouluruokaa tarjoo kunnon väki

Joulu. Toinen joulu Hanhiniemessä. Ensimmäinen joulu Hanhiniemessä oli valmistelujen suhteen hiukan stressaava. Piti huolehtia että vastavalmistuneessa keittiössä on kaikki tarpeellinen astiasto ruuanlaittoa varten. Huolta täytyi myös kantaa elintarvikelogistiikasta. Mitään oleeellista ei saisi jäädä puuttumaan, koska lähin kunnollinen kauppa (K-supermarket Rokkala) olisi noin 30 kilometrin päässä. 

Tämän vuoden joululle minulla oli jo kesällä (kyllä, luit oikein) muodostunut käsitys että millainen joulumenu olisi jouluna 2019. Perinteiseen tapaan tietyistä jouluruuista pidetään kiinni ja joitakin sitten poistetaan menulta ja korvataan uusilla. Joulupöydän kestosuosikkeja ovat kinkun lisäksi: marinoidut herkkusienet, glögimarinoidut punasipulit, lanttu-bataattivuoka, Napue-graavattu lohi sekä lähivuosina listoille noussut kuha-ceviche. Tänä vuonna kuha vaihtui siikaan, eli siika-ceviche sitten. Kaikki tietysti tehdään itse. Tänä vuonna ajattelin kokeilla tehdä itse imelletyn perunalaatikon. Jälkiruuaksi Baileys-juustokakku.

Ajelin mökille perjantaina illalla. Kaupan kautta. Aiemmin oli mökille viety jo hyvin säilyvät elintarvikkeet ja nyt oli viimein sitten tuoretarvikkeiden vuoro. Tavarat autosta kaappeihin. Olin viime vuoteen nähden mökillä vuorokauden "etuajassa" joten tuloillan ohjelma oli vain hengailua mökissä - nuotiolle vasta lauantaina illalla.

Lauantaina aamulla joululaulut soimaan ja paketoimaan lahjoja. Slow. Kuvitelmissani paketeista tulisi nättejä ja koristeellisia, mutta totuus oli ennemminkin joulumyttyjä kuin joululehtien sivuilla näyttäviä mallisuorituksia. 

Lumityöt ja virittäydyin nuotiotunnelmaan. Viime vuoden tapaan istuin yksinäni nuotiolla ja "nollasin" kuluvan vuoden sekä valmistauduin kahden päivän jouluruokakokkailuun. 


Mökkitie.

Pekoniin käärityt lihapullat nopeana nuotioruokana.

New York Rangers vs. Anaheim Ducks

Sunnuntaina aloittelin helpommasta päästä. Verryttelin glögi-punaviinietikkamarinoiduilla punasipuleilla sekä omanamehu-omenaviinietikkamarinadissa muhivilla herkkusienillä. Napue-graavatun lohen tein odotellessani kattilassa kiehuvia Handolinin lanttuja sekä bataatteja. Joulun tuoksua tuli mökille bataatti-lanttulaatikoista

Laatikoiden kypsyessä uunissa kävin pesemässä saunan (=kylpyhuoneen) lasit ja kaakelit. Uunin ajastimen piipatessa kahden tunnin kuluttua nostelin laatikot pöydälle vetäytymään ja itse vetäydyin porealtaaseen katsomaan New York Rangersin peliä. Pyyhkeet ja saunan laudeliinat pesin pesukoneen avustamana.

Sellainenkin huomionarvoinen moka kävi, että huolehtiessani kaikista jouluruokien raaka-aineiden ostamisesta, unohdin vallan sen tosiasian, että pitäähän mun itsenikin syödä neljän päivän ajan. Omat mökkiruuat unohtui ihan kokonaan. Häytyskellot eivät soineet edes silloin, kun nappasin kaupasta nuotioruuaksi lihapullia ja pekonia. Bataatti-lanttulaatikon aineksia jäi sen verran yli, että hiukan keitinliemellä seosta jatkettuani sain siitä eräänlaisen keiton iltaruuaksi. Onneksi kaapista löytyi lisäksi jotakin pientä elintarviketta. Ei tässä nälkään kuoltu.

Maanantaina aloittelin toisen päivän kokkailut, sähkökatkojen pelottelemana, hyvissä ajoin. Sähköt oli ennen viikonloppua poissa 24 tuntia ja nytkin viikonloppuna sähköt räpsyivät usean kerran päivässä. Onneksi yksittäinen katkos ei koskaan ollut kovinkaan pitkä, mutta ansiokkaasti ne katkokset saivat pelon ilmapiiriä luotua.


Glögi-punaviinietikkamarinoidut punasipulit.

Omenamehu-omenaviinietikkamarinoidut herkkusienet.

Napue-graavattu lohi.

Bataatti-lanttulaatikko.

Imelletty perunalaatikko.

Siika-ceviche.

Baileys-juustokakku.

Toinen kokkailupäivä (maanantai) on, ainakin henkisesti, työteliäämpi. Imellettyä perunalaatikkoa (perunat Männistön tilalta) en ole koskaan ennen tehnyt, enkä myöskään Baileys-juustokakkua. Jotenkuten menee siika-ceviche. Kinkku tulee sitten illalla rouvan kyydissä. On muuten toinen jouluaatto noin seitsemään vuoteen kun rouva ei ole töissä (viime joulunakin tuli "jo" aaton aattona yöllä).

Vähän tässä muuten mietin, että kumpaa odotan enemmän: joulua, vai sitä, että mökki tyhjenee joulun jälkeen ja saadaan jäädä kahdestaan rouvan kanssa. Odotan kyllä kumpaakin. Kiva kun on ihmisiä ympärillä, mutta kiva myös olla kahdestaan.

Vielä tämän päivän päätteeksi taas puita uuniin ja kiuas tulille. Hartaan yksinäisyyden rikkoo yöllä mökkisuoralle kääntyvät autonvalot. Rouva tulee "pienten" kanssa. Kivaa saada seuraa. Mennään vielä yösaunaan. Huomenna on jouluaatto. Ja jouluaaton aamusauna.

= = = = =

lauantai 21. joulukuuta 2019

Kourut

Meniköhän mikään mökkiprojektin osa-alue näin vaivattomasti kuin vajaa kaksi viikkoa sitten tilaamani kourut ja kattoturvatuotteet?

En usko. Joissakin mökkiprojektin osa-alueissa on ollut ihan käsittämätöntä säätöä niin itse hinnoitteluissa, kuin tarjouksien sisällöissäkin. Joidenkin toimijoiden kuulee, sekä lukee, (mukamas) ajattelevan aina asiakkaan etua ja budjettia. Jep jep. Tuollaiset palvelulupaukset ei merkkaa mulle tekstinä yhtään mitään, elleivät ne realisoidu sitten käytännössä. Aina ne eivät realisoidu. Ehkä niistä tuonnempana. Joskus.

Kourujen ja kattoturvatuotteiden (tikkaat mökin katolle) osalta tarjouspyynnöt laitoin maailmalle vajaa kaksi viikkoa sitten sunnuntaina. Tuttuun tapaan yli puolet yrityksistä jätti täysin vastaamatta tarjouspyyntöihini. Joukossa niin paikallisia toimijoita kuin valtakunnallisesti operoiviakin. Kuitenkin, sain jo maanantaina (seuraavana päivänä) kolme tarjousta, eli ne ainoat. Tarjouksista kaksi oli selkeitä ja yksi - no ihan ok. Yksi noista kolmesta soitti ja esitti tarkentavia kysymyksiä.

Etelä-Savon Kourupalvelu [linkki] osoitti sellaista kiinnostusta tätä pientä mökkiprojektin osa-aluetta kohtaan että minulla asiakkaana heräsi välittömästi luottamus. Juteltiin tietyistä rakennusteknisistä asioista ja oltiin yhdessä sitä mieltä, että ei välttämättä tarvita kaikkia kattoturvatuotteita (mitä piirustuksiin merkitty) tässä vaiheessa. Mikäli lisätarvetta ilmenisi niin hoidetaan ne sitten jälkikäteen.

Mökkiprojektin aikana olen törmännyt moniin myyjiin jotka ylimyyvät heti ensimmäisellä kosketuksella. Ajattelevatko tuollaiset myyjät/urakoitsjat oikeasti ja aidosti asiakkaan lompakkoa vain kertaluontaisena ansaintakeinona vai mahdollisesti pitkän ajan tuottokohteena?






Minä tein päätöksen ja valitsin Etelä-Savon Kourupalvelun kourujen ja tikkaiden toimittajaksi, koska he osoittivat kiinnostusta minun pieneen huoleeni ja olivat vielä puhelimitse yhteydessä. Lisäksi he eivät ylimyyneet vaikka varmasti tilaisuus oli. Vaihdettiin myös lennossa kourujen muoto kulmikkaasta puolipyöreään.

Mikäli tarvitsen lisää kattoturvatuotteita, niin aivan varmasti tiedän mistä ne hankin. Valistunut lukija löytää hankintapaikan tästä blogista.

PS. 
Tämä kirjoitus EI OLE KAUPALLINEN YHTEISTYÖ kuten ei mikään muukaan kirjoitus tässä blogissa.

= = = = =