Siinä se viimein on. Kauppakirja. Neljänä kappaleena ja kiertää liitteineen pöydän ympäri. Allekirjoitellaan, hymyillään ja puristellaan käsiä kaupan vahvistukseksi. Kaupanvahvistaja katsoo myös paperit ja henkilötodistukset. Raha liikkuu bitteinä etelästä kohti Mikkeliä, saavuttaa myyjän tilin ja kauppa on valmis. Olemme vapaa-ajan tontin omistajia. Ei voi sanoa että olemme lähtötelineissä, tästä tulee sen verran pitkä juoksu että lähtötelineitä ei tarvita. Voisi kuitenkin sanoa että piikkarimme ovat tukevasti lähtöviivalla.
Aivan tämän blogin avauskirjoituksen alkuun on ehdottomasti mainittava nimeltä tontin välittäjä, Pauli Forsblom (Sp-Koti, Mikkeli). Hän piti koko prosessin ajan luontevasti yhteyttä meihin ja sovitteli/välitti monia asioita ostajan ja myyjän välillä ja selvitti lukuisia kysymyksiäni. Keskustelimme mielestäni asioista aina oikeilla nimillä ja tämä loi kyllä vankan luottamuspohjan prosessin loppuun viemistä varten. Suosittelen lämpimästi asioimista hänen kanssaan.
|
Tärkein välietappi tähän mennessä |
|
|
Piikkarit ovat siis lähtöviivalla valmiina aloittamaan pitkän taipaleen kohti lopullista unelmamme valmistumista. Kesämökkiä. Miten tähän on tultu - se on pitkä tarina.
Mielessähän se on ollut. Pitkän
aikaa. Mökki. Oma rauha - oma lupa. Auringonlasku. Järvivesi. Aamiainen
terassilla. Metsäretket. Slow fun. Aikaa perheen kanssa. Aika ajoin mökit ovat vierailleet
mielessä ja sopivia on netistä katsottu ja varsinkin etuovi.com
-sivustolla tuli vierailtua ahkerasti. Puolihuolimattomasti kuitenkin.
Tuntui että mistään ei löytynyt mieleistä. Aina liikaa kompromisseja.
Pitäisikö sittenkin rakentaa itse? Miten paljon siinä tulee
kompromisseja eteen?
Tarzanleikit
eivät ole minua varten. Mökille menisin ensisijaisesti vain olemaan,
nauttimaan maisemista ja tekemään jotakin lasten kanssa. "Remontoijan unelmamökki" -mainoslause saa minut siirtämään katseen seuraavaan kohteeseen. Minulla
on kaksi kättä joista kummassakaan ei pysy remonttivehkeet. Mökki ei
saa olla jatkuva kunnostusprojekti. Minusta se ei ole rentoutumista, tai
aikaa perhen kesken, jos tuskailen vasaran ja naulojen kanssa jossain
puskassa ja ilmestyn ruokapöytään ja ruuan jälkeen katoan taas
maisemaan.
Parhaat lomamme
olemme viettäneet aina silloin kun olemme olleet jossain reissussa.
Silloin ei tarvitse ajatella että nyt pitäisi tuokin repsottava paikka
laittaa kuntoon tai terassia pitäisi laajentaa. Ymmärrän nikkaroinnin
terapeuttisen vaikutuksen joillekin - minulle se ei toimi.
Mökin
olisi oltava talviasuttava. Ei ole mielekästä investoida xxx.xxx euroa
mökkiin jonka käyttökuukaudet olisivat vain touko-syyskuu. Mukavuudet on
tehty helpottamaan elämää ja tuomaan lisää vapaa-aikaa. Nettiyhteys
täysin pakollinen. Etäpäivä mökillä ja perjantaina iltapäivällä jo
valmiiksi mökillä lämmittämässä saunaa pian saapuvalle muulle perheelle.
|
Mökillä nautitaan ja ollaan osa luontoa. |
Tilaa mökissä pitää tietysti olla. Vanhemmat ja neljä lasta. Lapsista vanhin jo jonkin aikaa ollut täysi-ikäinen. Ei mahduttaisi pieneen tupaan ja perunamaakaan ei ole meidän juttuja. Perunat ja porkkanat haetaan kaupasta tai jopa läheiseltä viljelijältä. Maalaisromantiikkaa. Nurmikkopintaa ei tarvitse olla yhtään, mitä nyt joku suorakaide voisi olla pallopelejä varten. Helppohoitoinen tontti.
Tilaa. Mukavuuksia. Aikaa. Hyvä ranta. Metsää. Aurinkoa.
Ei siis valmista mökkiä vaan itse
hoidettu projekti. Uhmattiin sitten luonnonlakeja ja aloitetaan
mökkiprojekti ilman mitään kokemusta rakentamisesta. Ummikko lähtee nyt
sitten silmät kiinni pystymetsään. Tontteja mentiin katsomaan. Minulla ei ole ollut edes
kumppareita. Kun investoin kumppareihin niin oliko se sitten
ensimmäinen virallinen investointi omaan mökkiin?
MITEN TÄHÄN PÄÄDYTTIIN?
Ensimmäisellä
tontilla kävimme syksyllä 2013. Hirvensalmella, pienen järven rannalla.
Tontti kiinnosti, mutta sitten taas toisaalta järven pienuus lopulta
ei. Liian iso kompromissi. Halusimme järveltä hiukan enemmän.
Mentiin
talven yli. Jokainen aamu alkoi samalla rutiinilla: nettiin ja tonttia
katsomaan - joko tänään olisi jotakin ilmestynyt. Varmasti tutkimme
tarkemmin netissä satoja tontteja - joitakin hyvinkin tarkasti, joitakin
vain silmäillen.
|
Erään tontin reunaa läntisellä Saimaalla. |
Tontti-ilmoitusten kirjo oli aika
valtava. Joihinkin oli kirjoitettu ihan hyvä myyntiteksti, mutta sitten
kohteesta ei ollut kuvaa lainkaan. Jos ilmoituksessa käytetään ilmaisua
"mahtavien maisemien äärellä", niin se herättää kiinnostuksen, mutta
tunnelman latistaa kuvien puute. Minun ostovietin herättää visuaalisuus
ja sitten vasta tarkistan faktat (hinnan, sijainnin,
rakennusoikeuden...).
Keväällä
2014 minulla todettiin molemmissa silmissä harmaakaihi ja lääkäri
laittoi minut ajokieltoon. Projekti hiukan hankaloitui, koska vaimo
joutui yksin ajovastuuseen. Olimme keskellä kiivainta
tonttiretkeilykautta. Ajoimme tuhansia kilometrejä tontteja jahdaten.
Kävimme Kymenlaaksossa, Puulan ja Kyyveden rannalla, Päijänteellä
useasti, Saimaan länsilaidalla sekä joillakin pienemmillä järvillä.
Vaimo vei ja minä vikisin.
Ennen Kalajoen loma-asuntomessuja oli
molemmat silmät sitten viimein leikattu ja maailma paljon kirkkaampi.
Kirurgi antoi luvan ajaa autoa ja pääsimme jakamaan ajovastuuta.
Kalajoelta saimme paljon sisustusideoita, mutta ei oikeastaan mitään
ideaa itse mökkiä ajatellen. Olimme edelleen omien ideoidemme ja
tahtotilan varassa. Matkalla Kalajoelle katsastimme jälleen joitakin
tontteja.
Kävimme
siis kaiken kaikkiaan noin kymmenellä tontilla. Joissakin tonteissa oli
naapurit aivan vieressä. Yhdessä esimerkiksi näki täysin esteettä
rakenteilla olevan saunarakennuksen terassille. Ei vastaa minun
käsitystä omasta rauhasta. Tontilla oli täydellinen hiekkaranta, mutta
silti - kiitos ei.
|
Näkymä Päijänteen rannalla olevalta tontilta. |
Eräässä tapauksessa tontin kuvat
herättivät valtavat odotusarvot. Päijänteen rannalla ja hiekkapohja.
Jalkauduimme sinne. Etukäteen katsoimme karttakuvia, tontilla sitten
kuitenkin koimme pettymyksen. Rakenteilla olevat naapurimökit olivat
aivan näkösällä. Alkoi ahdistaa. Kiitos ei.
Yksi myyjä (ja kai välittäjäkin) taisi
matkan varrella loukkaantua kun tein muutamia täsmentäviä kysymyksiä ja
esitin oman arvioni tontin hinnasta. Oma alustava tarjoukseni oli
tietysti jonkin verran alhaisempi kuin mitä ilmoituksessa oli hinnaksi
määritelty. Meille oli kertynyt jo aika tavalla kokemusta siitä, että
mitä milläkin hinnalla saa ja mielestämme kyseinen tontti oli liian
arvokas sille seudulle. Teimme siis alustavan hintaehdotuksen
kaupankäynnin lähtökohdiksi. Välittäjä ei vastannut kysymyksiini
lainkaan ja totesi että "Myyjältä sain tänä aamuna vastauksia, että
he eivät lähde myymään xx.000-xx.000 eurolla, ovat tehneet niin paljon
tontilla töitä". Ei mikään paras mahdollinen tilanne jatkaa
kaupankäyntiä, eikä lähdettykään puskemaan päälle. Annoimme asian
hiipua. Välittäjän keskeisenä tehtävänä näkisin olevan myyjän ja ostajan
tahtotilojen välittämisen kaupankäynnin osapuolille, hintaneuvottelut
ja konsultoinnin - nyt kaikki tökkäsi kuin seinään.
Voi olla myöskin että yo. esimerkissä
välittäjä oli aseeton - maanomistaja oli mahdollisesti myymässä myös
omaa tunnetilaansa ja oli laskenut sille arvoa ja koki tarjoamamme
hinnan henkilökohtaisena loukkauksena. Kyseinen tontti on tätä kirjoittaessa edelleen
myymättä. Käytännössä jokainen tontti jolla olemme käyneet on edelleen
myymättä.
Yhden
tontin maanomistaja tuli hinnassa jonkin verran vastaan (hyvin vähän),
mutta ilmoitti myös välittäjän suulla että jos tuolla hinnalla ei tule
kauppoja niin sitten se saa olla myymättä. Menimme tämän tontin kanssa
kuitenkin vakavissamme jo aika pitkällekin, mutta jouduimme vetäytymään
hankkeesta koska tiepohja ei selvityksemme mukaan olisi kestänyt
huoltoajoa talvella ja kunnan rakennusmääräykset olivat hiukan tulkinnan
varaisia. Välittäjä oli hyvin avulias, mutta emme sitten oikein
päässeet eteenpäin - meidän kannalta liikaa ratkaisemattomia asioita
ilmassa. Tontti on edelleen myymättä. Välittäjä sitten jonkin ajan
kuluttua tarjosi meille joitakin muita tontteja ja kun kyselin niistä
lisätietoja (kuvia, linkkejä) niin sitten hän katosikin
radiohiljaisuuteen.
|
Erään tontin lähimaastoa. |
Kyselin
kyllä ajoittain aika tyhmiäkin kysymyksiä vaikka yritin sujuvasti puhua
samaa kieltä välittäjien kanssa. Ajan myötä pääsin tonttikaupan
terminologiasta sitten jonkin verran jyvälle. Rakentamisesta en
vieläkään tiennyt mitään ja mökkiä oltaisiin rakentamassa. Ei kai nyt
kovinkaan järkevää?
Laitoimme
Maaseudun Tulevaisuuteen ilmoituksen jossa haimme mökkitonttia. Se
poiki kaksi tarjousta valmiista mökistä ja yhden tarjouksen tontista
jolle ei oikein olisi edes saanut rakentaa. En muista enää tarkasti
kuinka kauas rannasta lähin rakennus olisi pitänyt sijoittaa, mutta
kauas se oli.
Eräälle tontille (tuleva tonttimme) menimme taas
omatoimisesti. Menimme tarkistamaan vastasiko tontista netissä olleet
kuvat todellisuutta vai oliko jotakin onnistuneesti rajattu pois.
Maisema oli kieltämättä kiehtova. Tontin kärkeen puski pitkä niemi josta
oli hyvät näköalat järvelle. Lisäksi matka parkkipaikalta niemen kärkeen toi mieleen jotenkin etäisesti Lapin, joka on yksi lempimatkakohteistamme.
|
Näkymä naapuriniemelle. |
Parasta tontissa
olisi se, että läheisyydessä ei ole mökkejä. Myyjän mökki on pienen
matkan päässä, mutta ei näy kuin aivan niemen kärjestä. Mitään muita
rakennuksia ei ole näköpiirissä. Vanhin poikamme
ihastui tontissa tähän seikkaan. Mutta koskaanhan ei voi olla varma
tulevaisuudesta, mitä rakennetaan ja minne. Alueella on tosin paljon Natura-alueita, sen luulisi
hillitsevän rakentamista - myöskin mahdollisen teollisuusrakentamisen
osalta.
Järvi on
itselle kohtalaisen tuntematon, pohja rannassamme on hiekkaa ja siellä
täällä isoja kiviä. Hyvä ranta siis jo nyt, mutta kiviä siirtämällä
saisi täydellisen hiekkarannan. Syvenee loivasti - ehkä jopa liiankin. Soitan alueen porakaivourakoitsijalle ja hän sanoo että porakaivon saa kyllä hyvin - tuntee alueen.
Sähköjen
hintaa sitten selvittelemään, ne tuntuvat kalliilta - jos kolme ottaa
liittymän niin hintaa olisi noin 11.000 € per kiinteistö. Ei taida muita
olla tulossa joten selvitän mitä se olisi jos otamme sen ihan
yksinämme. Sähköpostin liitetiedosto kuljettaa mukanaan pommin... noin
23.000 €. Homma jää siihen, unohdamme tontin. That's it.
OSAAVA VÄLITTÄJÄ VÄLITTÄÄ
Olimme jo
haudanneet ajatuksen tuosta Kyyveden tontista. Hurja hinta sähköistä.
Tietystikään tontin hankinnassa ei saa tuijottaa yhtä yksittäistä hintaa
vaan kokonaisuus ratkaisee. Laskimme tontteja
vertailessamme yhteen tontin hinnan, varainsiirtoveron ja
sähköliittymän hinnan. Lisäksi huomioimme muitakin asioita esim.
millaiseen maastoon joutuisi tietä tekemään ja mökkimaasto yleensä
rakentamisen kustannuksia ajatellen.
Kalajoen
loma-asuntomessuille ajellessamme sähköpostiin tuli viesti välittäjältä. Pauli Forsblom (Sp-Koti, Mikkeli) lähestyi ja kyseli kiinnostustamme Kyyveden tontin suhteen ja mihin hintaan
olisimme valmiita tekemään kauppoja. Aiemmin olin ilmoittanut että
tontin hankinta kaikkine kuluineen menee kohtuuttoman kalliiksi.
Vastasimme että voimme ottaa asian harkintaan ja menimme jonkun ajan
kuluttua käymään tontilla toisen kerran.
Tuolla
käynnillä selvisi moni asia ja huomasimme kiinnostuksen tonttia kohtaan
palanneen. Kiinnostus tässä vaiheessa oli pelkästään tunnepohjaista,
kaupallinen kiinnostus oli alamaissa - joskin kohoamassa, koska oli
aistittavissa että hinnassa voisi olla suotavissa määrin joustoa.
Myyjän
ja välittäjän henkilökohtainen tapaaminen oli erittäin hyödyllinen ja
aloimme uudestaan laskea kyseisen tontin hankintaa auki. Löysimme
itsellemme kipurajan tontin hankinnalle ja siitä seuraaville
sivukuluille.
|
Näkymä niemen kärjestä. |
Tutkin netistä veden laatua. Yritin tulkita tutkimustuloksia
ja analysoida näytteiden arvoja. Maallikkona. Parhaan käsityksen
kuitenkin sain soittaessani eräälle kalastusasoista vastaavalle
henkilölle ja häneltä sain hyvän ja tyydyttävän kuvauksen veden tilasta. Olin myös yhteydessä Etelä-Savon Ely-keskukseen kysymysten merkeissä. Kerran helteisenä heinäkuun päivänä snorklailin rantavesissä. Aloin vakuuttua. Uskaltaisin edetä.
Menimme
tontille kolmannen kerran. Tapasimme jälleen välittäjän ja myyjän.
Paikalla oli myös rakennustarkastaja. Keskustelimme ja raahasimme 50
metrin mittaa maastossa - tällä kertaa se oli mukana. Samalla reissulla
katsastimme vielä kaksi muutakin tonttia. Silmät auki koko ajan. Emme kuitenkaan jättäneet vielä tarjousta Kyyveden tontista.
|
Niemen kärki työntyy kohti ääretöntä. |
Lopulta jätimme välittäjälle oman tarjouksemme tontin hinnasta. Toivoimme sen menevän läpi.
Tontin hankintakulujen (laskin siihen mukaan aiemmin mainitun erittäin
kalliin sähköliittymän) osalta liikuttiin siis aivan kipurajoilla.
Saimme pian tontista vastatarjouksen joka kylläkin ylitti tuon laskemamme
kipurajan - jonkin verran. Lopulta saimme laskelmat ja tarjoukset ja
vastatarjoukset balanssiin ja pääsimme eteenpäin. Onneksi myyjä tuli
vastaan tontin hinnassa ja se kompensoi kyllä sopivasti tuota
sähköliittymän hintaa.
Illalla 1.8. kävin välittäjän ja
myyjän kanssa vielä merkkaamassa tontin lopulliset rajat maastoon.
Hiukan tontin koko kasvoi alkuperäisestä. Halusin laajentaa tonttia
hiukan leveyssuunnassa. Ajatuksena oli se että jos joskus alueelle
tulisi lisää kaavaa rakentamista varten, niin leveämmän tontin ansiosta
meidän ja naapurin väliin jäisi hiukan "suojametsää". Nythän tontistamme
itään ei ole kaavoitettua rakennusmaata.
Pituutta
tontille halusin hiukan lisää myös, koska ajatuksena on saada tehtyä lapsille
jonkinlainen nurmialue pelejä varten. Niemi, vaikka se mahtava onkin,
vie kuitenkin jonkin verran neliöitä tontista pienentäen merkittävästi
varsinaisia rakennuspaikkoja. Kaavailemani nurmialueen viereen tulisi
myös talousrakennus ja autokatos ja pieni lisäleveys ja -pituus tontilla
tuo taas hiukan pelivaraa pyöritellä suunnitelmia.
Rajojen
merkkaus maastoon meni oikein hyvässä hengessä. Eiköhän kaikki olleet
lopulta tyytyväisiä. Esikoisemmekin, joka oli ensimmäistä kertaa mukana
tontilla. Erityisesti häntä kiinnosti alueen linnut. Hän oli etukäteen
tutkinut että alueella saattaisi olla kaakkureita. Kuikka kylläkin kävi
rannassa uiskentelemassa ja katsomassa uusia naapureitaan.
Kaiken kaikkiaan kävimme tontilla viisi kertaa ennen kauppojen tekemistä. Nyt on sitten haaveluvaihe ohi ja on aika kääriä hihat.
Seuraavana askeleena olisi sopivan arkkitehdin löytäminen. Saa suositella.
= = =