Täällä. Taas. Voi olla jopa viimeinen kerta ennen Joulua yhdessä mökillä. Jospa hiukan ennen joulua pääsisi kimpassa tuomaan jouluruokia. Kaikki kuiva-ainekset pitää tuoda noin viikko ennen Joulua. Kaikkia ruoka-aineksia ei mitenkään pysty tuomaan kerralla. Siksi kaksi reissua.
Tämän reissun agendalla oli kaappien täyttäminen peruselintarvikkeilla. Tuotiin reilusti. Riittää. Filosofiana kaappien täytöllä se, että joskus voisi lähteä mökille ennalta suunnittelematta. Lautasia tuotiin myös. Viinilaseja myös. Tuotiin sekalainen määrä juomia.
|
Vararavintoa. |
|
Hahmotelmaa Joulun ostostlistaksi. |
Jokunen joulukoristekin tuotiin. Hiukan niitä leviteltiin ikkunatasoille. Joulukuusi (muovinen) tuodaan ensi kerralla, valot oli jo nyt mukana. Kuusenkoristeet sitten lähempänä joulua. Kuusi koristellaan yhdessä vasta aattona. Perinne.
Ei ole ulkona juurikaan talvinen fiilis. Ei siis lainkaan. Mutta ei nuo joulukoristeet nyt haittaa täällä kun mökillä tulee käytyä vain satunnaisesti ennen joulua. Keittiön tasot pitää tuoda. Ja niitä jouluruokia - tai niiden tekemiseen tarvittavia elintarvikkeita.
Tavallaan vähän odotan että pääsen kokkailemaan joulua. Monta stressikohtaa selätettävä vielä ennen sitä. Tapaninpäivästä alkaen nukun sitten muutaman päivän talviunet. Aika paha kvartaali menossa. Ensi viikkoa "pelkään" ehkä eniten.
Melkoisen väritöntä ulkona. Vettä tihkuu. Hiukan nuotiolla istuksittiin. Sen verran ainakin että saatiin tikun nokassa paistettua karitsan sisäfilettä. Kylkeen chilimajoneesia. Voittaa makkaran 100-0.
Sisällä järjesteltiin kaappeja. Pestiin pyykkiä. Oltiin hiukan väsyksissä. Pientä hifistelyä vain jaksettiin. Tuotiin kotoa Tukholmasta tuotu tuikkukynttilöiden viikinkivene.
Ehkä vähän jopa tylsistyttiin. Ehkä aurinko ulkona olisi piristänyt. Ehkä loikoiltiin. Ehkä löhöttiin. Ehkä oltiin slow. Sohvalla sihijuomaa. Pönttöuunissa tulet. Nautiskeltiin. Vierekkäin. Odoteltiin että nähtäs ikkunasta elämää. Ei nähty. Maailma on pysähtynyt? Missä kaikki on?
|
Tuikkujen viikinkivene. |
|
Väritön maisema - #nofilter |
Me oltiin jo mökillä. Lapset myöhemmin matkaan. Kolme neljästä lapsista junaili lauantaina perässä Tikkurilan kautta Mikkeliin. VR teki taas kaikkensa jarrutellakseen matkaa. Juna oli 33 minuuttia myöhässä. Ihme. Haettiin lapset Mikkelin asemalta.
Mökille. Valloittivat sohvan. Lössykät. Rankka junamatka? Tein kanakeittoa eritysjärjestelyin. Yhden levyn hella otettiin käyttöön. Tulihan se keitto siinäkin ihan ok. Tällä systeemillä vielä mennään jokunen viikko.
Sain lapset liikkumaan ruokapöydän ääreen. Ruuasta tuli varmasti sitten virtaa kun alkoi pelit luistaa. Neljän suoraa, Maijaa ja Seiskaa.
|
Sohva valloitettu. |
|
Kanakeittoa erikosjärjestelyin vielä. |
|
Pokronnia. |
|
Poika vs poika. |
|
Äiti vs. tytär. |
Saunottiin. Jokainen piipahti jollakin tavoin jossakin vaiheessa. Oli tarkoitus saunan jälkeen mennä nuotiolle grillaamaan, mutta vesisade ei tehnyt ajatuksesta enää niin houkuttelevaa. Grillattiin sitten makkarat mikrossa grillivastuksen alla. Ihan ok.
Korttia pelattiin porukalla. Seiskaa ja Venttiä. Kellokin lipsahti seuraavan vuorokauden puolelle läpsytellessä. Parasta Ventissä oli se, että sääntöihin oli kirjattu että muut "joutuvat" kehumaan aina kierroksen voittajaa.
En nyt tähän listaa niitä kehuja. Ehkä lyhyesti, että kehut olivat hyvin mielikuvituksellisia.
Aamulla sitten "herätys" isänpäivään. Rouva teki aamupalan. Lapset olivat touhunneet kortteja. Yleinen suuntaus noissa korteissa on nykyisin se, että "olen paras isä" mutta lisähuomautuksena kortissa kerrotaan kortin tekijän olevan kuitenkin parempi noin niinku yleisella tasolla. Etten ihan alkaisi kehuista keulimaan.
Löylykauhakin oli tehty. Nyt mökillä on omaa tuotantoa: kello saunatuvassa, makkaratikut sekä löylykauha.
= = = =