maanantai 23. joulukuuta 2019

Jouluruokaa tarjoo kunnon väki

Joulu. Toinen joulu Hanhiniemessä. Ensimmäinen joulu Hanhiniemessä oli valmistelujen suhteen hiukan stressaava. Piti huolehtia että vastavalmistuneessa keittiössä on kaikki tarpeellinen astiasto ruuanlaittoa varten. Huolta täytyi myös kantaa elintarvikelogistiikasta. Mitään oleeellista ei saisi jäädä puuttumaan, koska lähin kunnollinen kauppa (K-supermarket Rokkala) olisi noin 30 kilometrin päässä. 

Tämän vuoden joululle minulla oli jo kesällä (kyllä, luit oikein) muodostunut käsitys että millainen joulumenu olisi jouluna 2019. Perinteiseen tapaan tietyistä jouluruuista pidetään kiinni ja joitakin sitten poistetaan menulta ja korvataan uusilla. Joulupöydän kestosuosikkeja ovat kinkun lisäksi: marinoidut herkkusienet, glögimarinoidut punasipulit, lanttu-bataattivuoka, Napue-graavattu lohi sekä lähivuosina listoille noussut kuha-ceviche. Tänä vuonna kuha vaihtui siikaan, eli siika-ceviche sitten. Kaikki tietysti tehdään itse. Tänä vuonna ajattelin kokeilla tehdä itse imelletyn perunalaatikon. Jälkiruuaksi Baileys-juustokakku.

Ajelin mökille perjantaina illalla. Kaupan kautta. Aiemmin oli mökille viety jo hyvin säilyvät elintarvikkeet ja nyt oli viimein sitten tuoretarvikkeiden vuoro. Tavarat autosta kaappeihin. Olin viime vuoteen nähden mökillä vuorokauden "etuajassa" joten tuloillan ohjelma oli vain hengailua mökissä - nuotiolle vasta lauantaina illalla.

Lauantaina aamulla joululaulut soimaan ja paketoimaan lahjoja. Slow. Kuvitelmissani paketeista tulisi nättejä ja koristeellisia, mutta totuus oli ennemminkin joulumyttyjä kuin joululehtien sivuilla näyttäviä mallisuorituksia. 

Lumityöt ja virittäydyin nuotiotunnelmaan. Viime vuoden tapaan istuin yksinäni nuotiolla ja "nollasin" kuluvan vuoden sekä valmistauduin kahden päivän jouluruokakokkailuun. 


Mökkitie.

Pekoniin käärityt lihapullat nopeana nuotioruokana.

New York Rangers vs. Anaheim Ducks

Sunnuntaina aloittelin helpommasta päästä. Verryttelin glögi-punaviinietikkamarinoiduilla punasipuleilla sekä omanamehu-omenaviinietikkamarinadissa muhivilla herkkusienillä. Napue-graavatun lohen tein odotellessani kattilassa kiehuvia Handolinin lanttuja sekä bataatteja. Joulun tuoksua tuli mökille bataatti-lanttulaatikoista

Laatikoiden kypsyessä uunissa kävin pesemässä saunan (=kylpyhuoneen) lasit ja kaakelit. Uunin ajastimen piipatessa kahden tunnin kuluttua nostelin laatikot pöydälle vetäytymään ja itse vetäydyin porealtaaseen katsomaan New York Rangersin peliä. Pyyhkeet ja saunan laudeliinat pesin pesukoneen avustamana.

Sellainenkin huomionarvoinen moka kävi, että huolehtiessani kaikista jouluruokien raaka-aineiden ostamisesta, unohdin vallan sen tosiasian, että pitäähän mun itsenikin syödä neljän päivän ajan. Omat mökkiruuat unohtui ihan kokonaan. Häytyskellot eivät soineet edes silloin, kun nappasin kaupasta nuotioruuaksi lihapullia ja pekonia. Bataatti-lanttulaatikon aineksia jäi sen verran yli, että hiukan keitinliemellä seosta jatkettuani sain siitä eräänlaisen keiton iltaruuaksi. Onneksi kaapista löytyi lisäksi jotakin pientä elintarviketta. Ei tässä nälkään kuoltu.

Maanantaina aloittelin toisen päivän kokkailut, sähkökatkojen pelottelemana, hyvissä ajoin. Sähköt oli ennen viikonloppua poissa 24 tuntia ja nytkin viikonloppuna sähköt räpsyivät usean kerran päivässä. Onneksi yksittäinen katkos ei koskaan ollut kovinkaan pitkä, mutta ansiokkaasti ne katkokset saivat pelon ilmapiiriä luotua.


Glögi-punaviinietikkamarinoidut punasipulit.

Omenamehu-omenaviinietikkamarinoidut herkkusienet.

Napue-graavattu lohi.

Bataatti-lanttulaatikko.

Imelletty perunalaatikko.

Siika-ceviche.

Baileys-juustokakku.

Toinen kokkailupäivä (maanantai) on, ainakin henkisesti, työteliäämpi. Imellettyä perunalaatikkoa (perunat Männistön tilalta) en ole koskaan ennen tehnyt, enkä myöskään Baileys-juustokakkua. Jotenkuten menee siika-ceviche. Kinkku tulee sitten illalla rouvan kyydissä. On muuten toinen jouluaatto noin seitsemään vuoteen kun rouva ei ole töissä (viime joulunakin tuli "jo" aaton aattona yöllä).

Vähän tässä muuten mietin, että kumpaa odotan enemmän: joulua, vai sitä, että mökki tyhjenee joulun jälkeen ja saadaan jäädä kahdestaan rouvan kanssa. Odotan kyllä kumpaakin. Kiva kun on ihmisiä ympärillä, mutta kiva myös olla kahdestaan.

Vielä tämän päivän päätteeksi taas puita uuniin ja kiuas tulille. Hartaan yksinäisyyden rikkoo yöllä mökkisuoralle kääntyvät autonvalot. Rouva tulee "pienten" kanssa. Kivaa saada seuraa. Mennään vielä yösaunaan. Huomenna on jouluaatto. Ja jouluaaton aamusauna.

= = = = =

lauantai 21. joulukuuta 2019

Kourut

Meniköhän mikään mökkiprojektin osa-alue näin vaivattomasti kuin vajaa kaksi viikkoa sitten tilaamani kourut ja kattoturvatuotteet?

En usko. Joissakin mökkiprojektin osa-alueissa on ollut ihan käsittämätöntä säätöä niin itse hinnoitteluissa, kuin tarjouksien sisällöissäkin. Joidenkin toimijoiden kuulee, sekä lukee, (mukamas) ajattelevan aina asiakkaan etua ja budjettia. Jep jep. Tuollaiset palvelulupaukset ei merkkaa mulle tekstinä yhtään mitään, elleivät ne realisoidu sitten käytännössä. Aina ne eivät realisoidu. Ehkä niistä tuonnempana. Joskus.

Kourujen ja kattoturvatuotteiden (tikkaat mökin katolle) osalta tarjouspyynnöt laitoin maailmalle vajaa kaksi viikkoa sitten sunnuntaina. Tuttuun tapaan yli puolet yrityksistä jätti täysin vastaamatta tarjouspyyntöihini. Joukossa niin paikallisia toimijoita kuin valtakunnallisesti operoiviakin. Kuitenkin, sain jo maanantaina (seuraavana päivänä) kolme tarjousta, eli ne ainoat. Tarjouksista kaksi oli selkeitä ja yksi - no ihan ok. Yksi noista kolmesta soitti ja esitti tarkentavia kysymyksiä.

Etelä-Savon Kourupalvelu [linkki] osoitti sellaista kiinnostusta tätä pientä mökkiprojektin osa-aluetta kohtaan että minulla asiakkaana heräsi välittömästi luottamus. Juteltiin tietyistä rakennusteknisistä asioista ja oltiin yhdessä sitä mieltä, että ei välttämättä tarvita kaikkia kattoturvatuotteita (mitä piirustuksiin merkitty) tässä vaiheessa. Mikäli lisätarvetta ilmenisi niin hoidetaan ne sitten jälkikäteen.

Mökkiprojektin aikana olen törmännyt moniin myyjiin jotka ylimyyvät heti ensimmäisellä kosketuksella. Ajattelevatko tuollaiset myyjät/urakoitsjat oikeasti ja aidosti asiakkaan lompakkoa vain kertaluontaisena ansaintakeinona vai mahdollisesti pitkän ajan tuottokohteena?






Minä tein päätöksen ja valitsin Etelä-Savon Kourupalvelun kourujen ja tikkaiden toimittajaksi, koska he osoittivat kiinnostusta minun pieneen huoleeni ja olivat vielä puhelimitse yhteydessä. Lisäksi he eivät ylimyyneet vaikka varmasti tilaisuus oli. Vaihdettiin myös lennossa kourujen muoto kulmikkaasta puolipyöreään.

Mikäli tarvitsen lisää kattoturvatuotteita, niin aivan varmasti tiedän mistä ne hankin. Valistunut lukija löytää hankintapaikan tästä blogista.

PS. 
Tämä kirjoitus EI OLE KAUPALLINEN YHTEISTYÖ kuten ei mikään muukaan kirjoitus tässä blogissa.

= = = = =

lauantai 26. lokakuuta 2019

Lattialämmitys

Eilen tarkastelin etänä kuinka mökillä menee - lämpöjen suhteen. Syksyn tullessa on hyvä hiukan alkaa tarkkailla sisälämpötiloja. Ei saa laskea lämpöä liian alas, mutta ei myöskään kannata hirsiä turhaan lämmitellä. 

Sähköurakoitsija löysi meille mökin lattialämmitystä varten yksinkertaisen ja helpon etäkäyttöliittymän ja ilmalämpöpumpun sovelluksen kautta voidaan seurailla mökin sisälämpötiloja.

RUTIINIT MÖKILTÄ LÄHDETTÄESSÄ
Asetetaan lattialämmityksen termostaatit esimerkiksi asentoon 'kolme' ja lattilaämmityksen ohjauksella laitetaan "pudotus" päälle. Pudotus kun on päällä, niin lämitys vastaa jotakuinkin sitä kuin jos termostaatit olisi asetettu asentoon 'kaksi'. Pudotus toimii sovelluksen kautta ja on kytketty mökissä wifi-pistorasiaan.

Lattialämmityksen ohjaus.


RUTIINIT MÖKILLE LÄHDETTÄESSÄ
Syksyllä ja talvella kytketään lattilämmitykset päälle (=lämpötilan pudotus pois päältä) lähtöpäivän aamuna  ja tarvittaessa ilmalämpöpumppu lämmittämään. Mikäli perillä mökki vielä tuntuisi kylmältä, niin sitten pönttöuuniin tulet ja tietty LTO takka-asentoon.


RUTIINIT KUN EI OLLA MÖKILLÄ
Seurataan ilmalämpöpumpun sovelluksesta mökin sisälämpötiloja ja reagoidaan tarvittaessa. Mökkiä ei kannata laskea liian kylmäksi, vaan tarvittaessa, varsinkin talvisin, laittaa lisälämmitystä aika ajoin päälle.

Jos näyttää siltä että mökillä on lämpötila laskemassa liian alhaiseksi, niin kytketään sovelluksella lattialämmityksen "pudotus" pois päältä jolloin lattilämmitys alkaa lämmittämään kohti termostaattiin manuaalisesti asetettua asetusta. Mikäli lisälämpöä tarvitaan, niin sitten kytketään myös ilmalämpöpumppu sovelluksesta lämmittämään.

Ilmalämpöpumpun sovellus.

Ikkunoiden U-arvot on mökissä myös hyvät. Energiataloudellisesti isojen ja jakamattomattien ikkunoiden sanotaan olevan paras valinta.

Mökissä on lattialämmitykselle viisi termostaattia, joten voidaan yksilöllisesti säätää huoneiden lattialämmityksen tehoja - makuuhuoneissa yleensä yleensä pidetään hiukan alemmalla tasolla kuin muualla. Ei myöskään ylilämmitetä mökkiä, viileämmässäkin pärjää - ei juuri yli kahdenkymmenen asteen nosteta lämpötiloja, paitsi takkatulella. Lisäksi, kun ollaan mökillä niin päiväksi voi lattialämmitystä säätää alemmaksi ja yöksi laittaa hiukan kovemmalle niin aamulla on jalalle mukavan lämmintä.

Luulen, että näillä toimenpiteillä saadaan pidettyä sähkölaskut hiukan pienempinä ja kannettua oma pieni panoksemme ilmastonmuutostaisteluun. 

Kuitenkin, käyttömukavuus säilyy hyvänä kun ei tarvitse kylmään mökkiin astella.

= = = = =

tiistai 15. lokakuuta 2019

Rosvopaisti

Pakko raapaista kasaan pari riviä. Pari riviä ruuasta. Kuten jo todettua, niin mökillä ruuan laittaminen on nautinto. Ei aikatauluja. Ei harrastuskuskauksia aikatauluahdistamassa. Hyvät olosuhteet sisällä. Kiva nuotiopaikka ulkona. 

Rakennusprojektin aikana ulkona kokkailu nuotiopaikalla on ollut antoisaa: loimulohta, rantakalaa, tikkulihaa - muutamia mainitakseni. Nyt kun keittiö on ollut valmiina jonkin aikaa, niin se helpottaa ulkona kokkailua kun voi tehdä hyvät esivalmistelut rauhassa keittiössä.

Eilen kokeiltiin millaista on tehdä rosvopaistia nuotiopaikalla. Nuotiopaikan nuotiomonttu oli hyvin pitkälle suunniteltu sitä ajatellen, että siinä tehdään sitten rosvopaistia. Nyt oli aika. Ensimmäinen kokeilu.

Aloitettiin polttamaan puita kunnon hiilloksen saamiseksi. Tietty siinä iski nälkä. Tuohon nälkään olimme varautuneet etukäteen ja rouva teki tortillataikinan sekä marinoi tikkulihat. Minä laitoin punasipulit marinoitumaan.

Tortillat paistettiin nuotiolla valurautapannussa ja lihat makkaratikuissa. Tortillat täytettiin salaatilla, punasipulilla, tikuissa paistetuilla lihoilla ja mausteeksi tujaukset chilimajoneesia. Jälkiruuaksi pullantuoksuisen rouvan leipomia pullia. Ja Bailystä. Pullaa ja Baileystä.

Hanhiniemen tortillat = Hantillat.



Hantilla.

Rouva jatkoi uraansa nuotiomaatuskana. Minä pujahdin keittiöön valmistelemaan rosvopaistia. Se olikin ollut hetken marinaadissa. Käärin marinoituneen lihan silavasuikaleisiin. Nyytin ympärille voipaperia. Sitten foliota. Lopuksi huolellisesti kostutettua sanomalehteä. Nyytti kanaverkkoon ja vielä rautalankasta kahva valmiin tuotoksen nuotiosta nostamisen helpottamiseksi.

Nyytti laitettiin nuotiomonttuun ja lapioitiin päälle hiilet ja hiekka. Pideltiin päällä taas nuotiota. Ensikertalainen oli hiukan epävarma ja hapuileva että kuinka kauan lihan tulisi olla nuotion alla tekeytymässä. Meidän tapauksessa sopivaksi ajaksi osoittautui noin tunti per 250 grammaa lihaa. 

Raapaisimme nyytin ulos kuopasta ja hätäisiä kun olimme niin unohdimme antaa sen vetäytyä noston jälkeen. Liha oli todella sopivaa, vaikkakin pieni vetäytyminen olisi tehnyt vielä paremman lopputuloksen. Ensi kerralla muistetaan.

Lihan kylkeen sitten nuotiolla foliossa kypsennettyjä juureksia (punajuuri, porkkana, lanttu). Ne jäi hiukan koviksi - olisi pitänyt uskaltaa laittaa aikaisemmin.


Paisti hiilten alla. Sitten vielä hiekka. Hiekan päälle tuli.



Ensikertalaiselle tuli oikein hyvää oppia rosvopaistin tekemisestä. Ensi kerralla varataan hiukan enemmän vielä aikaa ja laitetaan myös liha marinoitumaan vielä aikaisemmin.

= = = = =

sunnuntai 13. lokakuuta 2019

Kuin kuuta nousevaa

Odotin. Pitkään. Tätä syyslomaa. Kuin kuuta nousevaa. Tätä kirjoittaessa se taitaakin sitten olla sopivasti lähes täysikuu. Niin on lähes täysi tämä projektikin. Täysi on oma mittanikin. Ihan liian pitkäksi venynyt projekti.

Ei ole ollut vaihtoehtoja. On pitänyt tasapainoilla niin rahoituksen kuin aikataulujen kanssa. Kaikenlaista säätöä. Soppaa on myös maustanut oma heikko keskeneräisyyden sietokyky. On se pinna venynyt. Ihminen muuttunut. Ihminen oppinut.

Enää on projektissa jäljellä vain pientä silppua. Pieniä yksityiskohtia. Ei stressaa ne. Ei yhtään. Niitä on niin vähän ja jäävät ensi kesään. Saunan terassi lähes valmis, köydet puuttuu kaiteista, suoja-aidan taakse säilytystila ja terassilasit välikköön. Mökin terassi vielä enemmän vaiheessa. Sateet kuulemma haitanneet työn etenemistä. Onneks ei ole satanut koko aikaa.

Lähes valmista.

On aika nauttia tästä vaiheesta. Pihaurakka ripausta vaille valmiina. Käsillä hetki joka on draivannut tämän noin viisi vuotta eteenpäin. Syysloma. Syysloma 2019. On aika hengähtää. Laskea päästä ylimääräiset paineet. Laskea paineet nollaan ja puhaltaa höyryt ulos. Hengähtää. 

Perjantaina chillailtiin poreissa. Näytöltä (ei telkkarista) Vain Elämää. Lauantaina Suomen EM-karsintoja ensimmäisen puoliajan verran. Kypsyin. Käsittämätön tuomarivirhe. Rankkari. Vaihdoin kanavaa. New York Rangers vs. Edmonton Oilers. Kaapo Kakon ensimmäinen NHL-maali. Kannatti vaihtaa.


Vain Elämää

Rangersin matsin jälkeen mökissä blinejä Bollingeria ja Vysotskia. Hääpäivää (16.10.2019) hiukan etukäteisjuhlittiin. Pronssihääpäivä. Kaksikymmentä vuotta. Hommasin rouvan kuplajuomia varten viilentimen (syylari). 

Lauantaina päivällä tein sunnuntaista aamupalaa ajatellen foccaciat. Sunnuntaina heräilin sitten 6:38 ja keittelin kahvit ja tein aamupalat. Kannoin ne altaalle. Virittelin altaan valmiiksi. Rouva köpötteli mimosineen perässä. Formulat katsottiin. Vettä alkoi tihuttaa sopivasti Japanin osakilpailun päättyessä.  Pitäs päästä rosvopaistia tekemään. Ei oikein innosta.



Blinejä ja kaviaaria.

Sunnuntai. Aamupala ja formulat.

Syksy. Nuotio. Nuotioruokaa. Pulla. Baileys. Sikari. Sauna. Poreet. Bollinger. Takka. Blinit. Bollinger. Stolichnaya. Aamusauna. Formulat. Poreet. Mimosat. Aamukahvi. Aamupala. Metsäretket. Siinä ne draiverit.

Tässä hiljaisuudessa istuessa, päässä ajatus että tästä mökkiprojektista selvittiin. Tämä kärsittiin. Tämä kestettiin. Mukava projekti ei aina näyttäytynyt mukavana. Lopputulos kuitenkin hymyilyttää. Enää vähän jäljellä. Aiemmin luetellut draiverit ajoivat eteenpäin. Saivat jaksamaan. 

Vähissä on ne asiat joita enää pitää selvittää, suunnitella, aikatauluttaa, budjetoida, löytää hyvä tekijä. On aika tyhjentää aivokapasiteetti noista asioista. Nollata. Just nyt.

Nollaus.


= = = = =

lauantai 31. elokuuta 2019

Allastukku ja Kiitolinja

Ensinnäkin, kirjoitan seuraavan tekstin ilman "kaupallista yhteistyötä", aivan kuten jokainen kirjoitukseni tälle sivustolle. Olen kommentoidessani täysin sitoutumaton. Näin ollen lukija voi luottaa siihen, että jokainen kirjoitus/kommentti/arvostelu on täysin oikein, niin oikein kuin itse olen kunkin asian kuluttajana ja palveluiden/tuotteiden ostajana kokenut.

En ole pitänyt tätä blogia itkuvirsialustana huonoille kokemuksille, mieluummin jaan positiivisia kokemuksia. Räikeimmät vitutukset olen pitänyt sisälläni. Ehkä jossakin vaiheessa teen päivityksen sellaisista asioista jotka ovat olleet syystä tai toisesta hankalia tai toimijoista joiden kanssa ei homma ei ole oikein kulkenut. Trust me, noitakin on jonkin verran ollut. On ollut todella epäselviä tarjouksia, on ollut hyvinkin puutteellisia tarjouksia, on ollut kusetusta (olenkohan kaikista edes päässyt jyvälle), on ollut ajoittain jopa hyvinkin epäpätevää toimintaa, ajoittain ei asiakasta (joka laskut maksaa) kuunneltu tippaakaan, surkeaa työn koordinointia ja aikataulutusta.... Onhan noita ollut.

Mutta säästetään noista luennoiminen tulevaisuuteen, lupaan palata jossakin vaiheessa kun leimat on saatu papereihin. Siirrytään takaisin siihen positiivisuuteen. 

Saunan edessä on ollut betonivalu. Ollut kauan aikaa. Kuten arvata saattaa, ollaan arvottu ja vatuloitu että mitä sen päälle tulisi. Drop -allas oli kärkivaihtoehtona kauan aikaa. Oikeastaan aivan loppumetreille. 

Suhtaudun yleensä netissä oleviin anonyymeihin arvosteluihin varauksella, koska tunnistamattomilla kirjoittajilla voi olla oma agendansa ajettavanaan eikä niiden tarkoitusperät aina selviä lukijalle. Kuitenkin, hyvin useassa eri paikassa oli kirjoittelua Drop-altaan asennuksen haasteista, joten epäilys iski (voin myöntää) mieleeni. Olisin ollut valmis ostamaan asennuspalvelun Drop-altailta jolloin vastuurajapinta olisi ollut kristallinkirkas mikäli jokin asia ei toimisi. Tuollaista asennuspalvelua ei Dropilla ollut tarjota meidän leveysasteille. Alkoi kipinä Droppia kohtaan hiipumaan.

Samaan aikaan kuljetin vierellä tarjouspyyntöjä ihan "perinteisistä porealtaista". Kuten arvata saattaa, mulla oli paljon kysyttävää. Ehkä jopa rasitukseen asti. Varmistuksen varmistuksia. Selvityksiä. Allastukku vastaili sitkeästi mieltäni askarruttaneisiin kysymyksiin ja oma-aloitteisesti antoi valintaan liittyviä vinkkejä ja poisti huolenaiheiteni yksi toisensa jälkeen. Sain lopulta hyvän ja selkeän tarjouksen. Tiesin koko ajan mitä olin saamassa ja millä hinnalla. Luotin koko ajan myyjään koska missään vaiheessa ei tarvinut tietoja lypsää. Ei tarvinut käyttää ajatustakaan siihen, että tuleekohan jostakin vielä ylimääräisiä kuluja. Ei tullut. Alusta asti puhuttiin oikeista asioista. Aina näin ei ole. Valitettavasti.


Allas tulee sovittuna aikana tontille.

Ennen ilmalentoa puretaan paketti.

Allas lähtee kohti lopullista sijoituspaikkaa.

Kohta perillä.

Perillä. Vielä terassi ympärille.

Suurin huolenaiheeni oli altaan saaminen paikalleen. Kuljetus järjestyi Allastukun kautta. Kiitolinja. Sovittiin toimituspäivä. Koska tässä hankintaketjussa kaikki meni putkeen, niin toimituspäivä piti loppuun saakka. Ei tullut yllätyksiä. Kiitolinjalta oltiin yhteydessä pari päivää aikaisemmin ja vielä toimituspäivän aamuna soitettiin arvioitu aikaikkuna toimitukselle. Tietenkin tuo aikaikkuna piti täsmällisesti.

Hankintaketju joskus tyritään loppuvaiheessa - toimituksessa. Tässä ketjussa vedettiin vielä häränsilmä takataskusta kun allas nostettiin hiab-nosturilla täsmälleen oikealle paikalle ja asiakkaalle jäi vain paikan osoittaminen. 

Arvostan.

= = = = =




maanantai 22. heinäkuuta 2019

Vilinää tontilla

Alkuun lyhyt tilannestatus niin saan syyn kirjoittaa blogia. Mökkipihan toteutussunnitelman pitäisi ilmestyä meille tällä viikolla. Lauantaina tontilla kierrettiin jo potentiaalisten tekijöiden kanssa. Unelma siis vielä hengissä. Unelma olisi saada valmiiksi tänä syksynä. Lokakuun alussa. Hääpäiväksi. 20v. Lisäksi mulla on sellainen lapsellinen haave että jouluaattona aamusaunasta voisi pulahtaa altaaseen joulujuoman kanssa. Tyyni sää. Pikkupakkanen. Lumihiutaleet leijailee alas hiljalleen asettuen hankeen omille paikoilleen kuin luonnon omassa tetriksessä. Tästä unelmoin. Enää puuttuu vaan kaikki. Niin lähellä ollaan.

Sitten taas aiheen vierestä. Viikonlopuksi tultiin taas hellesäiden motivoimina mökille. Viime kesänä löllittiin suojaisessa lahukassa vesitramppiksen päällä. Paistateltiin päivää. Käristettiin nahkaa. Niin tehtiin taas. Heti kun säät sen sallivat.

Siinä kölliessämme vesitramppiksella seurasimme lumpeen lehden alla lekottelevaa haukea (noin 30 cm). Olimme otettuja uusista seuralaista - joutsenista. Joutsenia toki näkynyt useastikin, mutta tänä kesänä ne ovat uskaltautuneet meidänkin rantaan. Ohi lipuessaan eivät meistä häiriintyneet lainkaan, kai se iso koko tuo itsevarmuutta. Isokoskelo opetti poikasiaan sukeltamaan ja aika ajoin komensi sinne-tänne sinkoilevan jälkikasvunsa jonoon peräänsä ja taas matka jatkui toisille ruoka-apajille. Käkikin istuskeli keskellä keskioksaa aivan rannan tuntumassa olevassa männyssä. Kaukana huuteli kurki. Jossain meni moottorivene. Oikein mukava järvinen äänimaisema.




Mun mökkeilyyn kuuluu skippailu. Skippasin harmaiden vesien biopuhdistajan tyhjennyksen ja putsauksen. Eipä napannut tällä säällä. Ehkä ensi viikonloppuna nappaa. Olisi hyvä ainakin. Kai mä sen teen. Ehkä. Tällä säällä, jota on odottanut pitkään, ei vaan oikein huvita tehdä mitään koska ei tällaisia helteitä kovinkaan montaa päivää Suomessa ole. Reikätaskulla ei myöskään ole varaa lähteä etelään joten näistä hellepäivistä pitää nauttia viimeisen päälle sitten edes mökillä.

Ruuanlaittoa en skippaillut. Rouvalle tein aamupalat ja muut päivän ruuat lautaselle valmiiksi. Kuten todettua, mökillä kokkailu on todella paljon mielekkäämpää kuin kotona jossa arjen aikataulupaineet lyö stressilekalla niskaan. 

Aamupaloista on suosikiksi noussut hedelmä+marjarahka jota on kevyesti höystetty pellavansiemenöljyllä ja -rouheella sekä hiukan hunajalla. Myös pannulla paistetut Realit on todella hyviä - päälle sulamaan maasdam-juustoa ja sit guacamolea, pekonia ja kananmunaa. Oikein hyvää oli myös savulohimunakaswrapit jonne väliin tein lisukkeeksi herneistä ja yrttituorejuustosta paksun levitteen.

Taustalla rouvan lemppari.

Savulohimunakaswrap.

Rummon kaverina uunissa kypsytetty kanavuoka pestolla ja oliiveilla.

Jos mökkikokki yritti tarjoilla alkeellisilla kokkaustaidoillaan parastaan, niin Kyyvesi pisti paremmaksi. Kyyvesi kokkaili oikein kunnon auringolaskut. Tontille paistaa aurinko oikeista suunnista koko päivän. Auringosta pitävä löytää aurinkoisen paikan milloin vain. Samoin aina löytää myös viileän varjopaikan. Kuinka vain. Parhaat näkymät järvelle on ehdottomasti silloin kun aurinko on vaipumassa alas. Uitiin auringonlaskussa. Käytiin myös niemessä katsomassa auringonlaskua. 

Tätä kirjoittaessa meidän rantaan tuli 15 kuikkaa. Kiva katsella sisältä sohvalla istuen. Sisällä viileässä kun koko päivän ollu helteessä.


Uidaan auringon laskiessa.

Väsynyt vesitramppis.

Uimari.
Matkalla niemeen katsomaan auringonlaskua.

Näkymä niemestä toiseen niemeen.

Kuikat tuli rannalle.

tiistai 16. heinäkuuta 2019

70 000 lukukertaa

Mökkiprojektin sivuja on tänään tullut luetuksi (ladatuksi) blogin historian aikana yhteensä 70 000 kertaa. Tuo on kuukauden aikana, noin hiukan pyöristettyna, 1 200 kertaa. Keskimäärin yhtä postausta on luettu hiukan yli 600 kertaa.

Blogin tarkoituksena on ollut kirjoittaa sekä itselle päiväkirjaa, että tarjota muille ummikoille rakentajille vinkkejä sekä suosituksia. Itsellänihän ei ollut juurikaan tuolla seudulla kontakteja urakoitsijoihin, joten halusin tarjota muille rakentajille suosituksia paikallisista urakoitsijoista omakohtaisten kokemusten kautta.

Olen pyrkinyt nostamaan hyviä suorituksia ja onnistumisia esille, en niinkään pitämään tätä itkuvirsialustana huonoille kokemuksille tai huonoille urakoitsijavalinnoille. Vaikka olenkin onnistunut löytämään pääasiassa todella joustavia ammattilaisia, niin toki joukkoon on mahtunut joitakin ehkä ei niin napakoita tekijöitä. Räikeät huonot kokemukset nostan kyllä jossain määrin esille ja olen muutamia casejä pitänyt vielä "tiskin alla". Ehkä jossakin vaiheessa, projektin lopulta päätyttyä, kaivan nuo caset ulos kasetilta ja kirjaan ne ylös. Ihmehän se olisi ollut jos ei pettymyksiä olisi sattunut matkan varrella, mutta kuten sanottua, olen mieluummin kehunut kuin kitissyt - näin julkisesti.



Muutama linkitys historiaan tuon saavutetun tasaluvun kunniaksi.

KAUPPAKIRJAN ALLEKIRJOITUS
Aloitetaan ensimmäisellä kirjoituksella. Tuossa sepustuksessa kuvataan enemmän tai vähemmän ansiokkaasti tontin etsintää heinäsuovasta. Kuinka kierreltiin tontteja ja kuinka päädyttiin nykyiseen. Ennen päätöstä nuuskin todella tarkkaan meille entuudestaan tuntemattoman järven (Kyyvesi) veden laatua sekä rakentamisen mahdollisuuksia. Pelattiin myös todella varman päälle Kauppakirjan ehdoissa ja määrittelimmekin sinne joitakin meille tärkeitä lisäehtoja, mikäli ne realisoituisivat niin ostajalla olisi oikeus purkaa tehty sopimus kuluitta.

AIKA ON KORTILLA
Eniten lukukertoja on kerännyt kirjoitus jossa tuskailen ajankäytön mahdottomuutta sekä pohdiskelen arkkitehtiasiaa.



Seuraavat viisi eniten lukukertoja kerännyttä kirjoitusta ovatkin sitten varsinaisesti asiaan meneviä raapusteluja

SAUNAN SEINIEN KÄSITTELY
Aikainen lintu nappasi jäisen madon aamuvarhaisella ja suti saunan hirsiä.
Ylös. Alas. Ylös. Alas. Tästä selviää millä tuli sudittua.

PIHA- JA MAISEMASUUNNITTELU
Yllättäen yhdeksi luetuimmaksi postauksista on noussut melkoisen tuore aihe.
Siinä ei varsinaisesti menty asiaan, tuotiin julki että etsimme pihasuunnittelijaa, josko joku suoraan innostuisi asiasta ja/tai joku tuttavapiiristämme osaisi suositella jotakin tarpeeseemme. Ensijaisesti halusimme tarjota suunnitelun jollekin uransa alkutaipaleella olevalle joka siten saisi arvokasta työkokemusta, mutta päädyimme lopulta kovan luokan ammattilaiseen (Laura Talo) joka on referenssinsä jo hankkinut.

ENSIMMÄINEN TARJOUSKIERROS PÄÄTTYMÄSSÄ
Kuvattu kenelle tarjouspyyntöjä hirsistä ja asentamisesta laitettiin sekä millaisen vastaanoton pyynnöt saivat. Kuinka jotkut myyjät häviävät mustaan aukkoon (jopa närkästyen) kun meillä onkin omat piirustukset. Tässä kirjoituksessa en vielä tiennyt että en olisikaan saanut laittaa tarjouspyyntöjä noin moneen paikkaan mitä laitoin, erään hirsivalmistajan myynnistä vastaava nauroi minulle näin puhelimessa. Oikea tapa olisi ollut (hänen mielestään) laittaa tarjouspyynnöt vain muutamaan paikkaan. Anteeksi että rikoin kaavaa. 

RAUTAVIHTRILLI, TOINEN NÄYTÖS
Kuinka mökin ulkohirsiä käsiteltiin ja millaisilla seoksilla. Ymmärtääkseni tämä oli se kirjoitus joka herätti ajatuksia ainakin yhdessä rakentajassa ja hän vierailikin tontilla katsomassa millaista jälkeä rautavihtrillillä tulee. Toteutti sitten itsekin käsittelyn rautavihtrillillä. Kiva olla hyödyksi.

KEITTIÖKALUSTEET JA MUUT KIINTOKALUSTEET
Vatulointitarina väreistä. Täsmäkirjoitus myös kuinka ammttilaiset toimivat ja kuinka haasteet ratkaistaan. Itse olin melkoisen toimettomana. Tiellä tässäkin. "A man's got to know his limitations." (c) Harry Callahan



Tämä ei vielä ollut loppukirjoitus. Projekti ei vielä ole päätöksessään. Viimeisistä vaiheista tulee vielä takuuvarmasti kirjoituksia. Kuinka pihan tekeminen onnistui ja päästäänkö milloin maaliin?

On tullut myös mietittyä, että mikä tämän blogin kohtalo sitten lopulta on projektin päätyttyä. Jonkin verran blogissa on kirjoitettu myös itse aiheen (rakentaminen) sivusta. Ehkä tämä sivusto jää henkiin mutta passiivisesti hengityskoneeseen ilman uusia postauksia. Kirjoitellaan sitten päiväkirjaa mökkikirjaan johon myös muilla mökin käyttäjillä on mahdollisuus runoilla sana tai kaksi. Aika näyttää.

= = = = =