tiistai 25. elokuuta 2015

Riistakamera

Tontilla on riistakamera. Kuvaa siis vain meidän tonttia. Kameran tarkoituksena on dokumentoida mökin valmistuminen. Kamera on kuvannut lähes koko ajan samaa paikkaa - samaan suuntaan. Näkee mukavasti miltä eri vuorokauden ajat - ja vuodenajat - tontilla näyttävät ja miten projekti etenee alusta loppuun.

Ehkä sitten jossain vaiheessa koostan kuvista videon ja näkee konkreettisesti kuinka edistymistä on tapahtunut.

Kameran muistikortin tyhjentelen silloin tällöin. Kamera on tallentanut yhden kerran linnun ja kerran jäniksen. Toki kamera tallentaa myös työkoneet ja ihmiset. En välttämättä tee mitään kuvilla joissa esiintyy ihmisiä - mökki ja sen rakentamisen eteneminen on pääosassa.

Tällä viikolla sain mehevät naurut. Selailin onko muistikortille tarttunut eläimiä. Ei ollut harmikseni eläimiä, mutta yksi poseerauskuva siinä oli. Aloitetaanpa kuvan julkistaminen näin hiljalleen - pala kerrallaan. Vähän niin kuin Ruutuässässä aikoinaan. Tämä on kuva jonka kaikki haluavat nähdä...!

"Ruutuässä" - ensimmäisen luukun aukeamista odotellessa.

= = = = =

lauantai 22. elokuuta 2015

Porakaivo

Vaimo ja lapset reissussa. Ei kaikki lapset - yksi jäi kotiin ja yksi on jossain mökillä. Vaikka talo on lähes hiljainen ja olisi hyvä mahdollisuus kolmikantaan: pitsaa, pissee ja pileet - niin rauhallisesti meni perjantai-ilta. Lauantaina soi kello 6:20 ja aamupalalle. Hullu. Sen jälkeen Kellokosken jäähalliin ja lätkäkamat päälle. Hullu. Kolme vuotta lienee vierähtänyt edellisestä kerrasta. Aika tuskaa oli olla jäällä. Ja nimenomaan vain olin.

Pulssin laskettua alle tuhannen, raahauduin suihkuun ja kotiin. Kotoa sitten tontille. Katsomaan miten ne harkot on ladottu. Matkalla riipasin kotoa mukaan tarttuneen salaatin lounaaksi ja hain Mikkelin K-raudasta vielä konttiin kottikärryn.

Tontilla oli taas "ruuhkaa". Porakaivoa porattiin ja pientä anturan viimeistelyä. Ensi viikolla tulee salaojat ja sen jälkeen täyttö. Sisäpuolelta täytetään sepelillä ja ulkopuolelta mullalla ja sepelillä. Terassien harkotkin laitetaan jo tässä vaiheessa valmiiksi.

Tontilla taas ruuhkaa.

Porakaivourakoitsija oli pienen suonen löytänyt jostain 30 metristä mutta oli liian pieni. Jatkoi porailua. Metrit ja eurot vilisivät silmissä. Jokainen metri maksaa. Metrejä meni sinne ja tänne mutta vesi pysyi maan uumenissa. 86 metrin kohdalla tuli viimein läpimurto. Vettä löytyi. Vettä löytyi ihan hyvin. Reilusti omakotiasumiseen tarvittava määrä. Helpotus. Lähistöllä on porattu 73 ja 64 metriin - ja sitten löytynyt suoni.

Porakaivokalustoa.




Hortoilin tontilla jälleen omaan tyyliini. Katsastelin. Patsastelin. Ilman mitään erityistä agendaa. No okei - sain vihdoin vatuloitua miten terassit tehdään ja yllätys yllätys - edetään alkuperäisten piirustusten mukaan. Aluetta on louhittu sen verran reilusti että on ollut hiukan ongelmana että millä alueet sitten täytetään/somistetaan. Tällä hetkellä olen sitä mieltä että mullalla ja kuntalla. Mutta kysypä huomenna uudestaan.



Jotkut asiat on vain vaikeita päättää ja hahmottaa ja tarvitaan aikaa sulatteluun. Takka. Parven portaat. Laituri. No - ajan kanssa. Lähdin ajelemaan kotiin vesihavainnon varmistuttua. Hyvillä mielin. Homma etenee.

Mökki sisältä.

Mökki.

Mökin pääsisäänkäynti.

Näkymä mökin terassin länsikulmasta about pohjoiseen.

Näkymä mökin terassin länsikulmasta about länteen.

Sauna ja saunatupa mökin terassin kärjestä kuvattuna.

Sauna ja saunatupa.

Sauna.


Näkymä järvelle altaalta.

= = =

lauantai 15. elokuuta 2015

Ruuhkaa tontilla

Kello soi myös lauantaina. Herätyskello. Aamulla. Eväät. Eväät kuopukselle jalkapalloturnaukseen. Eväät myös tonttikäynnille. Poika Kellokoskelle. Vanhemmat kohti Mikkeliä. Fiilistelykäynti. Tarkoituksena käydä katsomassa mitä on viikon aikana tapahtunut. Ennusteli hyvää ilmaa.

Pakkasimme rouvan kanssa tuolit ja eväät. Mukaan myös varmuuden vuoksi ilmapatjat että jos hiukan löhöiltäisiin rantavedessä. Ilmapatjat jäi tontilla auton  takakonttiin - sen verran tuuli about pohjoisesta että ei oikein huvittanut lähteä rantaan kellumaan. Viritettiin tuolit kylpytynnyrin/porealtaan kohdalle ja katseltiin vesistöä. Joitakin veneitä näkyi kaukana. Ei mitään suurempaa liikennettä - ruuhkaksi voisi sanoa sitä että kaksi venettä oli yhtä aikaa näköpiirissä.

Harmaille vesille imeytyskenttää.

Lapion lakisääteinen.

Autossa oli mukana kaksi ruuvipaalua. Laiturin perustuksiksi. Testiksi. Tarkoituksena kokeilla kuinka ne uppoaa. Vedestä selvittiin hyvin ja sitten tuli napakampaa hiekkaa. Sitten tuli kivi. Loppui se uppoaminen siihen. Loppui voima. Reilun kahden metrin ruuvipaalu saatiin noin 40 cm rantahiekan sisään ja törmättiin kiveen. Pari hikipisaraa myöhemmin päätettiin alkaa irroittaminen. Ei sekään ollut helppoa. Siivekkeet olivat jääneet ilmeisesti jonkun kiven reunan alla jumiin. Nitkuttelua ja kiertelyä. Lähti irti. Projekti jäi siihen ja mentiin kahville. Salaattia. Leipää. Kahvia. Muffinsseja. No joo - Proseccoakin.

Siihen hyytyi laituriprojekti. Piti testata ruuvipaalujen kestäminen talven yli. Viekö jäät paalut mukanaan vai vääntääkö ne solmuun. Kannoin ruuvipaalut metsään ja otettiin esiin "plan B" - ei tehdä vielä laituria. Älyttömän hyvä "plan B".

Pieni mökki.

Sauna ja saunatupa odottaa anturamuotteja.

Anturoiden valaminen näyttää olevan ensi viikolla ohjelmassa. Mökin anturamuotit näyttivät lähes valmiilta. Saunan ja saunatuvan anturamuotit olivat vielä aloittamista vaille valmiina.  Mökin anturamuoteista fiilisteltiin mökkiä. Jotenkin tuntui pieneltä ne noin 80 neliötä. Pakkohan noilla neliöillä on pärjätä. Toisaalta ei olla missään vaiheessa oikein isommastakaan mökistä puhuttu. Eikä tarvi.


Sähköprojekti etenee. Nyt oli maastoon ilmestynyt jo muuntaja. Muuntajan vieressä kanto. Kannon vieressä puolukoita.

Betonimassan alla kulkee sähköä.

Muuntajan paikka.

Muuntaja.

Muuntajan vieressä kanto. Kannon vieressä puolukoita.

Jos oli järvellä "hulinaa" niin oli sitä tontillakin. Aikamme vetelehdittyämme kuului auton ääntä ja vastaava tuli tarkastamaan tiluksia. Anturamuoteista räpsi kuvia. Jos anturat valetaan maanantaina niin  perjantaina olisi varmaan kolme kerrosta harkkoja päällä ja maata voisi ajaa lisää ja alkaa lähestyä lattiakorkoa.

Vastaava liihottaa matkoihinsa. Menee jokunen hetki ja taas kuuluu auton ääntä. Meillähän piti olla rauhallinen tontti. Linnutkin ovat karanneet rakennusrähinää ja pitävät hiljaisuutta. Tontille ajaa taas auto - TAKSI. Hyvä että osaavat tännekin. Tosin tämä versio oli eksynyt ja matkalla toiseen osoitteeseen. Yhdessä päättelimme että hänen pitää palata noin kilometri ja valita Y-risteyksestä se vasemmalle johtava ura - oli valinnut oikean ja päätynyt meidän tontille. 


See...
...the difference?

Semi-helteinen päivä tontilla. Ensi lauantaina ajattelin mennä tarkistamaan joko harkot on saatu muurattua ja täyttö alkanut. Samalla teen sitä mihin minun osaaminen tässä projektissa riittää - kerään risuja.

= = = = =

torstai 13. elokuuta 2015

Ostamisen sietämätön vaikeus

TARJOUSPYYNTÖIHIN REAGOINTI

Suomella menee hyvin. Todella hyvin. Ainakin jos mittarina käytetään tarjouspyyntöihin vastaamista. Laitoin mökin parvelle menevistä portaista ja parven kaiteista tarjouspyynnön maailmalle. Laitoin tarjouspyynnön yrityksille jotka verkkosivuillaan ilmoittavat tekevänsä rappusia parvelle. Kokonaisuudessaan tarjouspyyntöjä lähti maailmalle 22 kappaletta. 

Alle puolelta olen saanut vastauksen. Yli puolet eivät vaivaudu vastaamaan - mitään. Sain joiltakin hyviä ja seikkaperäisiä tarjouksia ja jatkan keskusteluja jatkossa heidän kanssaan.
 
Tulos tiivistettynä:
- 6 tarjousta
- 1 yhteydenotto mutta ei tarjousta - vain kuvia
- 1 ilmoitus että "ei kiinnosta tehdä mutta mites noi keittiökalusteet"
- 1 lomavastaaja
- 1 ilmoitus että joku on viikolla 32 yhteydessä - eipä ollut
- 12 IGNOORAUSTA

Tämä sama selkeä linja on toistunut lähes koko rakennusprojektin ajan. Tämä oli kuitenkin selkein tarjouspyyntölähtö ja sainkin muutamia oikein hyvin laadittuja tarjouksia.



ARVONLISÄVERO

Jo projektin alkumetreillä kiinnitin huomiota saamissani tarjouksissa olevaan hyvin sekavaan arvonlisäverokäytäntöön. Periaatteessa olen törmännyt kai kaikkiin eri variaatioihin. Hintaa on ilmoitettu minulle, kuluttajalle, ainakin viidellä tavalla.
  • 1000 €
  • 1000 € (alv 0 %)
  • 1000 € (+ alv 24 %)
  • 1000 € (sis. alv)
  • 1240 € (sis. alv 24 %)

Kun kuluttajalle, yksityishenkilölle, annetaan tarjous, tulee siinä yksiselitteisesti tulla esille mikä on tuotteesta/palvelusta maksettava lopullinen hinta - ilman mitään yllättäviä kulueriä tai olettamuksia "että kyllä se kuluttaja tietää".

Kuluttajaa ei voida voida myöskään velvoittaa tietämään mikä on minkäkin tuotteen/palvelun arvonlisäverokanta - ne tulee yrittäjän itsensä tietää ja kuluttajalle ilmoittaa. Minä itse hyväksyisin tuon kolmanneksi alimmaisenkin tavan esittää hinta, mutta en ole aivan varma meneekö viranomaisilla läpi. Joidenkin tulkintojen mukaan kuluttajaa ei voida velvoittaa laskemaan lopullista hintaa - oli laskutoimitus sitten miten helppo tahansa.

Ensimmäinen ja toinen hinnoitteluesimerkki ovatkin jo sellaisia, että jos tilaan tuotteen/palvelun tarjouksen mukaan hintaan:
  • 1000 €
  • 1000 € (alv 0 %)
niin laskun loppusumma ei voi olla muuta kuin 1.000 € - ei mitään muuta.



HENKIVAKUUTUS

Meillä on ollut Tapiolalla perheen kaikki vakuutukset noin parikymmentä vuotta. Korvaukset on saatu aina asianmukaisesti, mitä nyt jääkiekossa sattunutta olkapäävammaa ja sen jatkohoitoa ei siten korvattukaan. Vamman jälkeen ilmennyt lonksuminen ja kipu kiertoliikkeissä johtui kuulema urheilijan iästä. Minusta se johtui siitä että kaaduin laitaa päin ja olkapäähän tuli pieni murtuma ja tämä jätti jälkeensä lonksumisen. En jaksanut alkaa aiheesta riitelemään kuin muutaman kiukkuisen puhelun verran. Lonksukoot sitten. Muuten homma kyllä toimi.

Maksoimme reilut 3000 € vuosittain vakuutusmaksuja Tapiolalle. Nyt oli tullut aika korottaa henkivakuutusta koska tämän mökkiprojektin myötä lainamäärämme kasvaa. Ensimmäinen toiveikas soitto Tapiolalle tuotti suullisesti ilmoitetun laskelman vapaa-ajan asunnon vakuuttamisesta mutta henkivakuutus olikin jo vaikea paikka asiakaspalvelussa - hän lupasi palata asiaan. Viikkoon ei kuulunut yhteydenottoa.

Käynnistin prosessin Fennian ja Pohjolan kanssa - päädyin etenemään pidemmälle Pohjolan kanssa. Ajattelin kuitenkin olla reilu ja antaa Tapiolalle vielä mahdollisuuden. Laitoin verkon kautta yhteydenottopyynnön ja minuun oltiinkin heti seuraavana aamuna yhteydessä. Sain nyt verkkopalveluun tarjouksen vapaa-ajan asunnon vakuuttamisesta ja minuun oltaisiin sitten yhteydessä henkivakuutuksien osalta. Lopputulos arvattavissa. Ei ollut kukaan minuun yhteydessä.

Vein prosessin maaliin Pohjolan kanssa ja irtisanoin osan vakuutuksista Tapiolasta. Lapsivakuutuksia en irtisanonut, enkä kotivakuutusta koska lapsivakuutuksien ehtona on se, että kotivakuutus on Tapiolasta. Tarkemmin ajateltuna mielenkiintoinen kytkykauppa.

= = = = =