Askel kohti saunan sisustamista

Rouvan ja poikien kanssa käytiin taas siivoamassa tontilla. Poltettiin risuja ja keräiltiin laudanpätkät yhteen kasaan. Rakennusmiehet olivatkin jo keränneet kaikki tontilla olleet pätkät kahteen pinoon - tehtiin niistä yksi siisti pino ja peitettiin muovilla. Pahvit ja muovit olivat myös kerätty yhteen kasaan. Eriteltiin muovit mahdollista jatkokäyttöä varten. Tuollainen siisteys pystytysurakoitsijalta herättää erittäin suurta luottamusta.

Kuopus kivellä.

Saunan ja saunatuvan saadessa muotoaan, alkaa sisustuskiima. Millaista pintaa laitetaan? Millaiset lauteet? Mistä materiaalista väliseinä? Mitä väriä saunaan? Mitä väriä saunatupaan?

Sauna ja saunatupa.

Aloitetaan saunasta. Kiukaan osalta vieläkään ei ole valmista. No, aika paljon ollaan hajuilla tyylilajista mutta ei vielä mitään päätöstä tehty. Mittailin hiukan saunaa että saa kuutiot selville ja huomioitua ne kiukaan valinnassa. Katto nousee vinosti kohti saunatupaa ja mietinnässä on että tehdäänkö välikatto vai jätetäänkö vinoksi - juuri nyt on ajatuksissa jättää se vinoksi. 

Korkealle kattoon jos laittaisi paljon pieniä valoja - ikäänkuin tähtitaivaaksi. Pintoja mietitään. Lattiaan tietty laatta, mutta entä seinät. Alkuperäinen ajatus oli laittaa suihkutilojen seinät laatasta - mutta entäpä jos vetäisi pintävärin jälkeen lasin seinään? Onko kenellä kokemuksia? Näin jäisi pintavärillä käsitellyt hirret siististi näkyviin lasin taakse?. Pintaväriksi tullee tummahko. Mahdolliset pienet valot erottuvat tummasta taustasta paremmin kuin vaaleasta. 

Saunan katto nousee vinosti ylös.

Suihkutilaa. Väliseinä puuttuu.

Näkymä saunan lauteilta järvelle.

Lauteista tehdään isot. Paljon oleskelutilaa. Laudesyvyys reilu. Toiseksi ylimmälle tasolle myös paljon tilaa niin voi mukavasti oleilla "ruotsalaisissa" (=miedoissa löylyissä). Lauteet mahdollisesti vaaleammat niin olisi kontrastia tummempaan seinään nähden.

Kaksi suihkua tulee - sadesuihkut. Saunasta on mahtava näkymä järvelle ja haluttiin saunaan iso ikkuna. Näkymää ei haluttu verhota suihkutilalla, siksi se on suunnitelmassa laitettu sivuun. Aika usein näkee saunoja jotka on järven rannalla, mutta saunasta ei ole kunnon näkymää järvelle. Joko ikkuna on pieni tai sitten suihkuhuone on tehty saunan eteen.

 

Saunatuvan osalta lattiaan lienee tulossa laminaattia. Parvelle kaide ja jotkut yksinkertaiset portaat. Saunatuvan parvelle majoittaa tiukassa tilanteessa  3-4 henkilöä. Seinät olisi suunnitelmissa (juuri nyt) käsitellä vaaleaksi.  

Saunatupa.

Vaikeat, mutta mielenkiintoiset, hetket käsillä. Paljon on päässä ajatuksia, millainen on lopputulos, sitä ei vielä tiedä. Vinkkejä ja ajatuksia saa laittaa tulemaan.

= = = = =

Sauna ja saunatupa hahmottuu

ÖJoskus sitä on tehty hullumpiakin tempauksia. Keväällä lähdin aamukahville tontille, kävelemään jäällä ja katsomaan auringon nousua. Kaunis aamu.

Eilen työpäivän päätteeksi ajelin tontille esikoisen kanssa. Tytär oli tullut Vaasasta syyslomailemaan ja ajeltiin tunniksi tontille. Tulipahan matkalla päivitettyä kuulumiset ajan tasalle.

Pystytysurakoitsijana meillä on Partosen Teijo porukoineen. Teijosta on jäänyt kuva erittäin rauhallisena ja joustavana urakoitsijana. Mukava jutella hänen kanssaan. Teijo + porukat olivat saaneet tontilla paljon aikaan. Saunarakennus alkaa hahmottumaan. Tyytyväisyys iskee pintaan. 

Tässä vaiheessa uskallan vahvasti suositella Teijoa urakoitsijaksi. Myös muista urakoitsijoista tai työnjohtajista voi minuun olla yhteydessä - kerron mielelläni omat kokemukset muillekin. 

Tällainen näkymä odotti tulijoita.

Saunarakennus takaa. Välikköön joskus ulkotakka.

Minulla oli yksi suurimmista haasteista löytää hyvät, luotettavat ja joustavat tekijät projektille. Ulkopaikkakuntalaisena ensiarvoisen tärkeää on onnistua rekrytoinnissa. Mielihyvin siis jaan omia kokemuksiani muillekin - toivottavasti niistä olisi hyötyä jollekin joka mahdollisesti olisi vastaavassa tilanteessa kuin minä olin projektin alussa - ei mitään valmiita kontakteja.

Partosen Teijo tuli minulle K-raudan suosituksien kautta. Olen tyytyväinen. Homma toimii. Tässäkin suhteessa olen erittäin mielissäni Mikkelin K-raudan toimintaan myyjänä - aina pystyin kääntymään heidän puoleensa ja sain hyviä vinkkejä ja suosituksia tämänkin urakoitsijan valintaan. 

Yhden kumppanin kanssa olen joutunut tilanteeseen että päätin purkaa sopimuksen.

  

Sauna vasemmalla, saunatupa oikealla.

 

Saunarakennuksen suunnitelmaa.

Saunarakennus alkaa siis jo saada muotoaan. Kävin saunassa fiilistelemässä lauteiden ja kiukaan paikkoja. Pitänee hiukan mittailla sisämittoja että osaa hankkia oikean kokoisen kiukaan. Väliseinä pitää tehdä. Välikaton osalta tilanne auki. Samoin sisävärityksien ja materiaalien. Laattoja on jo katseltu seiniin ja lattiaan, mutta sain hyvän vinkin uudelta vastaavaltani kuinka suihkuhuoneen seinät voisi viimeistellä. Täytyy palata näihin vielä myöhemmin. Ideoita otetaan vastaan. 

Alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna ikkunoita hiukan pienennettiin. Edelleen elän kahden vaiheilla, olisihan nuo ikkunat ollu kivat olla ihan lattiaan saakka, mutta näyttää ihan kivalta nykyisellä toteutuksellakin.

Saunatupa näytti mukavalta. Sinnekin tulee parvi. Pieni, mutta menettelee. Pystymme tilapäismajoittamaan isommankin porukan - jos eivät ole kranttuja että millaisessa sopessa nukkuvat. 

Saunan ja saunatuvan väliin jää katos. Siihen tehdään joskus ulkotakka. Juuri nyt siihen ei taida kolikot riittää. Katoksessa voi sitten paistaa makkaraa sateelta suojassa tai vaikkapa pyöräyttää letut. Ihan miten vaan. Siinä voi istuskella vaikka iltaa tai odotella saunan lämpenemistä ja ottaa... no vaikkapa esimaistelua saunajuomista.

Sauna mökiltä kuvattuna.

Telineet.

Rakennusmujua.

Millään ei olisi malttanut lähteä ajelemaan kotiin, mutta pakko oli päästä unille hyvissä ajoin. Seuraavana aamuna herätyskello lauleskeli klo 5:45. Hyvästeltiin järvellä sukelteleva kuikka ja suunanttiin kohti kotia. Lyhyt pit-stop jälleen K-supermarket Rokkalassa. 

Paluumatkalla ajattelin kuunnella YLE Puheelta liigakierrosta, mutta vähille se jäi. Höpöteltiin esikoisen kanssa kaikki kuulumiset kuinka Vaasassa yliopisto-opiskelu on lähtenyt käyntiin jne. jne.

Tulevana lauantaina on tarkoitus ajella taas tontille nokipannukahvittelemaan ja siinä samalla sitten hiukan siivoilla tontilla rakennusmujuja pois.

Kuvat: (c) Jenna Astikainen
= = =

Sauna, saunatupa ja mökki - hirret saapuneet

Kello soi. 

4:30. 

Rouva lomalla, minä en. 

Webasto päälle ja kohta autoon.

Ajellaan Hanhiniemeen. 

Tänään tulee Kontiolta (Kimara, K-rauta) mökin hirret. 

Sitten puuttuu enää Domuksen ovet ja ikkunat.

Tontille ehditään hiukan ennen kahdeksaa. Viimeisellä maililla tulee Kontion nuppi vastaan. Hakee lisää tavaraa peräkärrystä asfalttitien varresta. Peruutetaan vähän taaksepäin että pääsee ohi. Ainakin pari reissua pitää tehdä. Kärryn kanssa ei ole mitään asiaa tontille.

Osa hirsistä odottaa vuoroaan.

Joululahjat siinä.

Olo on kuin Jouluna. Paljon kovia paketteja.

Saunan ja saunatuvan hirret tulivat viime viikolla. Eilen (12.10.2015) on alkanut pystytys. Melkoisen nopeasti alkaa hahmottua miltä sauna ja saunatupa näyttävät ja miten ne tontille asettuvat. Takana on vaihe jolloin tuntui että asiat eivät mene eteenpäin - nyt mennään eteenpäin vauhdilla.

Kurkistus saunatupaan.

Kurkistus saunaan.

Sauna ja saunatupa.

Sauna ja saunatupa.

Tunnin verran pyöritään tontilla ja lähdetään pois. Olo on kuin jouluaattona. Nyt tuli isoa pakettia ja paljon.

Rouvan kuskivuoro. Avaan läppärin ja DNA:n mobiiliyhteyden. Mulla on toimisto tänään autossa. Hienosti sujuu etätyöt, hyvä flow. Koko matkan yhteydet päällä, ei katkoksia.

Rauha. Maisema. Hanhiniemi.

Neljä päivää hirsien tuloon

Herätyskello soi. Lauantai. Torkutan 30 minuuttia. Rähmäiset silmät ja ajatukset. Täytyy keskittyä että kaikki tarvittava tulee mukaan. Pari ylimääräistä juoksua vielä autolta hakemaan unohtuneita tavaroita. Osan ruokatarvikkeista otan mukaan, osan ostan K-supermarket Rokkalasta. 

Viime viikonloppuna oltiin viettämässä vaimon syntymäpäiviä tontilla risujen keräämisen merkeissä. Nyt pitäisi siivota roskia ympäristöstä pois - styroxia ja pakkausmuovia pääasiassa. Työmiehet ovat pitäneet tontin oikein siistinä, minulle jää vain pikkusipistelyä. 

Pientä siivoilua.

Hiekkatielle on myrsky kaatanut pari puuta, mutta ne on ehditty jo metsuroida pois. Alan miettimään että millaistahan jälkeä tontilla on myrskyn jälkeen. Huoli on turha. Styroxin kappaleet pysyneet hyvin painojen alla paikoillaan ja vain yksi hennohko koivu katkennut keskeltä poikki.

Sytyttelen nuotion ja polttelen risuja. Keräilen roskia ja järjestelen paikkoja. Tulevana keskiviikkona saapuu tontille saunatuvan hirret. Siitä vajaa viikko ja saapuu mökin hirret. Paikat on valmiina. Tilaa tarvitaan ja sitä varmaan on riittävästi.

Siihen tulee JOSKUS autokatos, nyt siihen tulee hirsilasti.

Tästä hetkestä alkaa jälleen uusi jakso. Alkaa vaihteeksi ajanjakso jolloin tapahtuu näkyvää nopeammalla tahdilla. Ei käy kieltämäninen, stressi on ollut aika ajoin suuri. On sitä edelleenkin. Vuodenvaihteessa tulee sen verran paljon laskuja että lienee pakko hidastaa aikataulua että saa aikaan vähän rahoitusjoustoa. Kaikkea rahaa ei haluta hakea pankin tiskiltä koska pyritään kuitenkin mahdollisimman suureen omarahoitusosuuteen. 

Sähkösuunnitelmaan laitettiin paljon "varauksia"

Tassu altaan perustuksissa.

Harmaille vesille haasteellinen paikka, toteutus Vestellillä.

Tontilla sähköt. Kaappi Savonlinnasta.

Polttelen tontilla risuja ja siirtelen tavaroita. Saan tehtyä kaikki, mitä olin aikonutkin. Taidanpa kiehauttaa kahvit - enpä kiehautakaan... kahvi on kotona. Se siitä sitten. Kiroan. Polttelen risuja ja pitelen taukoa ihan muuten vaan.

Ajelen illalla kotiin. Kuuntelen jääkiekkokierrosta radiosta. Otan pienet unet paluumatkalla - silmät ei meinaa pysyä auki. Yöllä haen vielä pojan jäähallilta, oli pelimatkalla Turussa.

= = = =

Pikkupuuhastelua risujen parissa

Ai hemmetti - kiekko pohkeeseen. Stenkon rannari siniviivalta on kuin köyhän miehen lämäri - lähtee ja tuntuu. Kymmenen minuuttia aikaisemmin Stenkon pommi oli losahtanut siniseltä yläpesään. Nyt se lähestyi minua. En vieläkään ymmärrä miten sain käännettyä pohkeen sen eteen. Näin vaan kävi ja siihen se kiekko sit vaan tuli.

Toinen kerta tällä kaudella jäällä ei ollut yhtään sen hauskempaa/helpompaa kuin ensimmäinenkään. Sydän hakkaa treenien aikana vähintään 8500 kertaa ja keuhkot huutavat ylityöllistettyinä vähintäänkin yleislakkoa.

Raahaudun hallilta kotiin ja varusteet kuivumaan. Tekisi mieli itsekin jäädä varustehenkariin roikkumaan viikonlopuksi ja laskeutua alas vasta maanantaina aamulla. Tai tiistaina.

Sen sijaan että tekisin pesän haisevien lätkäkamojen joukkoon, siirrän itseni sisälle ja hankkiudun kahvikupin ääreen. Slow. Slow. Slow.

Muumikupillinen kahvia. Sitten valmistautuminen. Lähdetään kolmen hengen iskujoukolla hengailemaan tontille. Keitellään kahvia. Keräillään kamppeita. Mennään hiukan pikkupuuhastelemaan. Minä, Jenna ja Harri. Jenna ei ole käynyt tontilla sitten heinäkuun, Harri viime syksyn. 

Tontilla on taas edistytty. Umpisäiliö on haudattu maan uumeniin. Langaton hälytin roikkuu puun oksassa. Mökin täytöt ja LVIS -asennukset näyttävät melko valmiilta, saunalla vielä jonkun verran tekemistä. Parkkipaikalle vielä ajettava kivimursketta. Olisko joku viikon duuni vielä.

Keräillään risuja mökin pohjoispäädystä. Alkaa jo löytymään aluskasvillisuus ja puolukat. Otetaan aika iisisti tämä(-kin) käynti, paitsi mitä nyt mulla on hiki puserossa ja ohimoilla. Jonkun aikaa pikkupuuhastelua ja huomataan että johan se onkin loppukahvin aika.

Pumpputermariin on viritetty kahvit. Eväsleivät tehty kotona. K-supermarket Rokkalasta haettu muffinssit. Mukava hetki. Paitsi että pumpputermarin pumppu on kotona. Ei mikään välttämätön osa, mutta melko hyödyllinen kuitenkin. Ei saada kahvia ulos mitenkään. Tai saadaan mutta ei järkevästi. Kaikki menee ohi kupin. Mietitään erilaisia ratkaisuja. Minulla käy mielessä pumpputermarin heittäminen järveen. Harri löytää autosta muovipussin. En tiedä mistä on sinne joutunut, mutta Alkon pussin avulla aiotaan hoitaa homma kotiin. Kaadetaan kahvit pussiin ja pussista kuppiin. Kätevää. Ei pussikaljaa, vaan pussikahvia. Varastin tän läpän Harrilta.

Termarista pussiin, pussista kuppiin.

Mitä luulet että kupille kävi kohta?

Vetelehditään. Kuunnellaan hiljaisuutta. Ei oikeesti mitään ääntä. Ei mitään. Tuhlaamme lopun ajan vetelehtimiseen ja kahvien jälkeen aletaan tehdä lähtöä. Nyt jos lähdetään niin ollaan seitsemältä kotona.

Lähdetään. Jennan seuraava kerta tontilla onkin sitten ehkä jopa ensi keväällä. Minulla aikaisemmin.

kuvat (c) Jenna

Hyvää Yrittäjän Päivää

Päivän myöhässä. Mutta kuitenkin. Suomalaiset yrittäjät ovat yhdeltä osin taloutemme yksi selkärangoista. Työllistävät ensinnäkin itsensä, mutta työllistävät myös ulkoista työvoimaa. 

Pienyrittäjille on tärkeää pitää hyvää ja hyvinvoivaa työvoimaa ympärillään. Niin on myös minulle. Rakennuttajana. Tämän blogin aktiivisemmalle lukijalle lienee tullut selväksi että oma ja perheeni osallistuminen rakentamiseen on häviävän pieni. Siksi tarvitsemme tontille luottopelaajia. Pelaajia jotka tietävät oman roolinsa, mitä ollaan tekemässä ja viemään projektia eteenpäin vaikka päivittäin ei oltaisikaan tekemisissä. Allekirjoittanut on päivisin omassa ansiotyössään 230 kilomterin päässä tontilta ja yleisimmin iltaisin lapsia kuskaamassa harrastuksiin.

Näin Yrittäjän Päivän jälkeisenä päivänä nostan suosituksena esiin kolme urakkakokonaisuutta jotka kulkevat eteenpäin ja minulle jää vain patsastelun vaiva. Olen pyrkinyt suosimaan paikallisia pienyrittäjiä mahdollisimman paljon monestakin syystä.

Siitä hetkestä alkaen, kun lähdimme ryskämään umpimetsään ja tonttia raivaamaan, oli selvää että tarvitsen ympärilleni hyvän tiimin.

Maansiirrosta ja perustuksista ovat vastanneet Kovasen Petri ja Kohvakan Sami. Heidän roolinsa projektin etenemisessä on hyvin tärkeä. He ovat saaneet aikaan melkoisen maiseman muutoksen sekä koordinoineet isolta osin että myös perustuksien LVIS -urakat tehdään oikeaan aikaan. Saadut kommentit työn laadusta ovat olleet myös ilahduttavia.

LVI- ja sähköurakoihin olen tässä vaiheessa erittäin tyytyväinen. Kummankin urakoitsijan kanssa on käyty useita keskusteluja miten eri osa-alueita toteutetaan. Arvostan sitä pitkäjänteisyyttä sekä pitkähermoisuutta jota kukin on osoittanut keskustellessaan asioista kanssani. Sitä kuuluisaa rautalankaa on väännetty.

Uskon myös vakaasti, että kukin urakoitsija pyrkii hyvään lopputulokseen, ja mikä parasta, toteuksisssa ajatellen rakennuttajan lompakon kestävyyskykyä.

Mikäli olet rakentamassa Mikkelin seudulle niin oman projektini tässä vaiheessa pystyn vahvasti suosittelemaan seuraavia paikallisia pienyrittäjiä. Yhden adjektiivin nostaisin esille vielä ennen listausta: JOUSTAVUUS

MAANRAKENNUS JA PERUSTUKSET
Petri Kovanen ja Sami Kohvakka

LVI -URAKAT
Vesa Reinikainen

SÄHKÖURAKAT
Juha Hänninen

Riistakamera

Tontilla on riistakamera. Kuvaa siis vain meidän tonttia. Kameran tarkoituksena on dokumentoida mökin valmistuminen. Kamera on kuvannut lähes koko ajan samaa paikkaa - samaan suuntaan. Näkee mukavasti miltä eri vuorokauden ajat - ja vuodenajat - tontilla näyttävät ja miten projekti etenee alusta loppuun.

Ehkä sitten jossain vaiheessa koostan kuvista videon ja näkee konkreettisesti kuinka edistymistä on tapahtunut.

Kameran muistikortin tyhjentelen silloin tällöin. Kamera on tallentanut yhden kerran linnun ja kerran jäniksen. Toki kamera tallentaa myös työkoneet ja ihmiset. En välttämättä tee mitään kuvilla joissa esiintyy ihmisiä - mökki ja sen rakentamisen eteneminen on pääosassa.

Tällä viikolla sain mehevät naurut. Selailin onko muistikortille tarttunut eläimiä. Ei ollut harmikseni eläimiä, mutta yksi poseerauskuva siinä oli. Aloitetaanpa kuvan julkistaminen näin hiljalleen - pala kerrallaan. Vähän niin kuin Ruutuässässä aikoinaan. Tämä on kuva jonka kaikki haluavat nähdä...!

"Ruutuässä" - ensimmäisen luukun aukeamista odotellessa.

= = = = =