sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Ensimmäinen arkkitehtitapaaminen

Alkaa tämäkin viikko hiljalleen loppumaan. Lasten harrastuskalenterissa oli tälle viikolle 22 tapahtumaa. Helpotusta toi Jesperin sairastuminen, näin kaksi kuskausta jäi pois. Toivon jääkiekkoon sovittiin kuskausvuoroja yhden toisen perheen kanssa, torstaina he veivät Toivon ja oman poikansa treeneihin (minä lähdin samalla oven avauksella Tuiken peliin Mäntsälään) ja Minna toi sitten töistä tullessaan pojat kotiin. Toivolla sattui torstaille salibandy (harkat), jääkiekko (kauden ekat jääharkat) ja jalkapallo (peli) - priorisoitiin kauden avaavia treenejä tuona päivänä korkeimmalle ja niin jääkiekkokausi on viimein korkattu. 

Korkattu on myös isin lompakko - puolet Topsun lätkävarusteista piti uusia. Piipahdimme JÄRVENPÄÄN INTERSPORTISSA. Keskiviikkona oli sohvailta. Koripallon ja lentopallon MM-kisojen ansiosta annoin itselleni tekosyyn olla vaan. Sohvalla. Jesperin flunssailu tarkoitti siis sitä, että BJJ-treeneihin ei tarvinut kuskailla, mutta tarkoitti sitten myös sitä, että minun piti leikata nurmikko.

Sain nurmikon leikattua - sitten saunaan.
Vaimon huolehtiessa sekä Toivon että Tuiken turnauksista lauantaina, minä kasvatin hiilijalanjälkeä (sorry) ja ajoin tontille. Jatkoin viime viikonloppuna kesken jäänyttä risusavottaa ja tapasin ensimmäisen arkkitehdin. Matkalle tein evääksi ULLAN PAKARIN mainioita kaurasämpylöitä. Väliin kinkkua. Vettä pakkasin mukaan 2 litraa. Ihan liian vähän. Voisi jopa sanoa että tuosta veden määrän virhearvioinnista johtuen työpäivä loppui liian aikaisin. Arkkitehtia odotellessani keräilin maastosta jo kaadettuja risuja ja paita kastui ihan läpimäräksi. Vettä oli ensimmäisen tunnin aikana mennyt jo puoli litraa.

Arkkitehdin saavuttua aloitimme tontilla kiertelyn. Menimme ensin niemen kärkeen. Sieltä on helppo aloittaa visiointi. Sieltä saa parhaimmat havainnot kuinka mahtavien maisemien äärellä ollaan. Jatkoimme visiointiflowta uimarannalla ja jonkin aikaa käytimme oleskelulaiturin speksaamiseen. Aivoriihi tuotti paljon hyviä ajatuksia toteutukseen. Oleskelulaiturin yksi tärkeimpiä funktioita on tuoda mökkiläiset veden äärelle. Siinä on sitten mukava ottaa lasillinen kylmää juomaa samalla kun lapset peuhaavat rantavedessä. Kiikkerä ponttoonilaituri ei ole ihan meidän juttuja. Laiturilla pitää olla tilaa viettää aikaa. Veden korkeuden vaihtelu aiheuttaa suunnittelulle hiukan päänvaivaa. Kyllä siihen ratkaisu löytyy.

Siistittyä mökkitietä

Uimarannalta katsoimme saunan paikkaa ja sieltä siirryimme takaisin parkkipaikalle. Parkkipaikalta katsottuna mökkitie on oikein viihtyisän näköinen. Isäntä (=tontin myyjä) oli viikolla käynyt raivaamassa tien reunat ja minä sipistelin keskivallin. Alkaa näyttämään jo mökkitieltä eikä rämettyneeltä metsäautotieltä. Saimme hahmoteltua autokatoksen/talousrakennuksen/puuliiterin paikalleen ja visoitiin nurmialuetta.

Siirryimme tulevan mökin paikalle. Keskustelimme erilaisista toteutustavoista ja näytin arkkitehdille oman pahvilautaseen piirretyn luonnokseni. Luonnoksen avulla halusin konkretisoida sitä, että emme halua olla pienten ikkunaruutujen takana piilossa. Luonnon on tulvittava sisälle. Takerruimme talon pohjoispäätyyn, se  on tarkoitus tehdä lasista (suurelta osin), samoin kuin länteen avautuva julkisivukin. Pohjoispäätyä miettiessämme huomasin kuinka korkella mökkikuume oikeastaan on. Pääty tarjoaa hienon mahdollisuuden heittäytyä luontoäidin hemmoteltavaksi. 

Kun luontoäiti panee parastaan on syytä pysähtyä katsomaan mitä sillä on asiaa. Syysmyrskyt. Kesäiset auringonlaskut (laskuttomuudet). Keväinen pirtsakka, aurinkoinen, pakkaspäivä. Koskematon ja auringonsäteistä kimalteleva hanki. Nämä. Aloin ymmärtää että talon pääty on yksi tärkeimmistä paikoista. Lasipäätyyn upotetaan kivinen takka jossa tulisijat sekä ulos että sisälle. Haluaisin että takan kivet toisivat mieleen Lapin. On muuten hauska sitten lopulta nähdä miten paljon nämä kaikki suunnitelmat muuttuvat matkan varrella. On myös haastavaa pitää kaikki ajatukset mielessä tai kirjata ylös. Ehkä pitää hommata pieni kätevä muistivihko tai tehdä puhelimeen tiedosto muistiinpanoja varten.

Talon pääty. Hahmotelmana.

Tapaaminen arkkitehdin kanssa oli antoisa. Hän lupasi hahmotella yhdessä viettämämme ajan "paperille" luonnoksen muodossa. Mielenkiintoista nähdä kuinka hyvin hän sai kiinni keskusteluistamme. Joitakin arkkitehteja olisi vielä tarkoitus tavata ja visioida yhdessä mökkiä. Pelkkien tarjousten ja portfolioiden perusteella ei suunnittelijan valintaa kannata tehdä. Henkilökemia on yksi ratkaisevimmista. Plus konkereettinen visointikyky. Plus hinta. Alustavien tarjousten perusteella olen pannut merkille kaksi seikkaa: tarjousten hinnat esitetään alvittomina ja tarjousten hintahaitari on about 10.000 €. Halvin ei välttämättä ole se paras, mutta yhtä hyvin se voi ollakin. Olemme tehneet jo tärkeimmän valinnan - ostaneet hienon tontin. Nyt on menossa toiseksi tärkein vaihe projektissa - arkkitehtivalinta.

Arkkitehden huristeltua pois yli tunnin mittaiseksi venähtäneestä tapaamisestamme, sonnistauduin sotisopaan ja painuin lepikkoon. Oli jotenkin voimat pois. En saanut mitään merkittävää aikaan ja kaikki mitä tein tuntui enemmän tai vähemmän nyhräämiseltä. Jotenkin oli vaikeaa siirtyä visioinnin korkelentomaailmasta alas maankamarelle. Putosin aika korkealta toimistolössykän hikiseen risusavottamaailmaan. Tässä oikeassa maailmassa kello kulki hitaasti ja vartti vastasi tuntia. Yhdellä hörpyllä meni puoli litraa vettä. Aloin kehittelemään tekosyytä. Veden loppuminen. Sillä varjolla pakkasin kamat autoon ja lähdin kotiin neljän jälkeen. Se oli sellainen viiden tunnin pikapyrähdys tontilla. Toki matkoineen aikaa kului kymmenisen tuntia.


Paluumatkalla koukkasin K-SUPERMARKET ROKKALAAN ja otin mukaan salaattibaarista salaatin ja kolme pulloa juotavaa. Ahmin salaatin parkkipaikalla autossa. Janokin oli. Menomatkalla tontille kuuntelin Yle Puheelta mainion ELIAS KOSKIMIEHEN haastattelun. Paluumatkalla sitten pesäpallon finaalisarjan ottelua Sotkamo vs. Vimpeli. Melkoista tuo pesäpallo. Kausi alkaa keväällä, ajetaan bussilla edes-takas pitkin Suomea ja kausi päättyy sitten taas lopulta Sotkamon Jymyn mestaruuteen. Ihmettelen jos Vimpeli mestaruuden vie - sen verran ylivoimaiselta Sotkamo radiosta käsin vaikutti. Varsinkin herrat Kohonen ja Korhonen.

Tämän päivän ohjelmaan kuuluu Toivon ja Tuiken jalkapalloturnaukset. Tekisi mieli katsoa molempien matseja. Se sitten tarkoittaisi Jokelan ja Hyvinkään välillä sukkulointia. Rouva lähtee illaksi töihin. Näkemättä jää myös F1 Italian GP. Tai ei jääkään. Lumia pitää ladata täyteen ja katsoa GP kentän laidalla DNA Welho MatkaTV:stä

= = =