Keittiökalusteet ja muut kiintokalusteet

Lauantaina ajeltiin mökiltä kotiin. Lasten harrastusjuttuja. Lauantaina sekä sunnuntaina jääkiekkoa. Porvoossa ja Helsingissä. Rouva sitten kuitenkin ajeli jo sunnuntaina takasin mökille - oli hyvät ilmat olla, hänen, itsekseen. Karhujen kanssa. Kärpästen kanssa. Saunoi ja tuijotteli tähtitaivasta. Minä harrastuskuskailin (-tuskailin)

Minäkin sitten maanantaina rouvan seuraksi mökille. Koska loma. Toki piipahdin toimistolla heti loman alkajaisiksi. Pienimmät lapset mukana. Sieltä vein ne sitten junaan ja juna Vaasaan. Oma matka mökille. Keittiökalusteet tulee tällä viikolla. [Linkki toimittajaan]

Samalla kun siivoillaan mökin tavarakasoja keittiökalusteiden asennuksen tieltä, niin epävietellään myös hääpäivää (tiistaina). Ei juuri romantiikkaa tulvi tämä hääpäivä, mutta ehkä sitten kalusteasennusten jälkeen perjantaina voisi sytytellä kynttilät ja laittaa pönttöuuniin tulet sekä kilistellä maljoja.

Naimisissa 19 vuotta. Postia on kannettu yhteiseen osoitteeseen vielä pidempään - pian 27 vuotta. Tämä yhteinen matka on tarjonnut kokemuksia laidasta laitaan, turha kieltää - myös vaikeita aikoja. 

Toinen pitkä suhde minulla on suhde työnantajani kanssa. Jokusen kuukauden kuluttua tulee 18 vuotta täyteen. Omat ylä- ja alamäet siinäkin. Kummassakin suhteessa on oltava jotakin merkityksellistä, jotakin erityistä, kun näin pitkään on tullut oltua yhdessä. Työnantajani ja minä. Vaimoni ja minä. Tärkeitä kumpikin. Kumpikin suhde.

Lyhyt purkumatka.

Tiistaina illalla tuli kalusteet ja asentajat. Keskiviikkona jonkin verran kuuden jälkeen (aamulla) alkoi asentelu. Pitkän päivän tekivät. Olisko jotain 20:00 kun lopettelivat. Pitkä aika minunkin seisoskella kädet taskussa. 

Koko ajan teki mieli tehdä jotain, mutta olen sen verran realisti ja tunnen omat taitoni, niin parempi antaa ammattilaisten tehdä työt. Mitäpä minä siinä. Jaloissa pyörimään. No okei - jotakin kantelin ja nostelin. Hiljalleen alkoi keittiö hahmottua. Minusta huolimatta.

Keittiö saatu lähes valmiiksi ja siitä sitten vessan kalustamiseen. Siellä olikin hiukan soviteltavaa. Ammattimiehen ja hyvän ammattimiehen erottaa siitä, että ammattimies osaa tekniset suoritukset - mutta hyvä ammattimies osaa ratkaista edessä olevat haasteet luovasti. Ei pelkästään mieti että miten tämän saisi nopeasti alta pois. Miettii ratkaisua. Mikä olisi laadullisesti paras mahdollinen keino ylittää edessä olevat hidasteet. Niin nytkin. Vessakin saatu valmiiksi. Haasteet selätetty. Vahva suositus: Puutyöliike Jaakko Saari.

Torstaina sitten tontilla kävi myös LVIS-urakoitsijoita. Saatiin vessa täysin käyttövalmiiksi. Pyykkiä pestään jo. Hommattiin kuivaava pesukone että saadaan kuivausrummun verran lisää kaappitilaa. 

Veikkaan että meillä on vapaa-ajan asumiseen nähden ylimitoitettu määrä kaappitilaa. Osittain johtuu siitä että talon suunnitteluvaiheessa luovuttiin talon eteläpäädyn teknisestä tilasta sekä lämpimästä varastosta - haluttiin (lue: rouva halusi) makuuhuoneisiin myös etelän suuntaan ikkunat. 

Näin ollen lämmin varasto sai lähteä suunnittelupöydältä. Silloin vastustelin (rouvaa) mutta nyt olen (rouvan) päätökseen tyytyväinen.

Siinä se sitten on. Keittiö. Kodinkoneineen. Ei aivan vielä valmista. Vielä otetaan keittiön tasoja varten mitat ja teetetään keittiökalusteille taso samasta materiaalista kuin mitä keittiön pöytäkin on. Saadaan sukunäköä. 

Mahdollisesti teetetään vielä samasta materiaalista korkeampi apupöytä. Sellainen noin metri kertaa metri. Korkeudeltaan sellaista nojailukorkeutta. Voi siinä sitten ruuanlaittajan seurana olla. Nojailla. Tai istuksia baarijakkaralla. Huojuviiniä.

Kun saadaan keittiökalusteille tasot ja ne asennettua, niin mitataan vielä paikka lasille. Kaappien välistä näkyvät hirsipaneelit peitetään samaan tapaan lasilla kuin on saunan suihkuhuoneessa hirret peitetty. Ledinauha tulee keittiökaappien alle tuomaan tunnelmallista valoa. 

Koko ajan oli suunnitelmissa se, että keittiön kalusteet tulisivat olemaan valkoiset. Ei puhuttu mistään muusta väristä. Sitten kuitenkin peliä sekoittamaan hyppäsi vaihtoaitiosta uusi vaihtoehto - musta. Mustat keittiöt näyttävät todella tyylikkäiltä. Sotkin siis valmista ajatuspakkaa.

Mietittiin asiaa monelta kantilta. Rauhassa. Vaikka toki aikataulupainettakin jo alkoi tulla. Mielikuvailtiin kuinka mustat kaapit nousevat esiin tummaa taustaa vasten, olisiko valkoinen väri liian dominoiva, miten kumpaankin värivaihtoehtoon jäisi lika. No lika jää ja näkyy kaikissa väreissä. Valkoisessa erottuu varmasti meidän tahmatassujen sormenjäljet paremmin kuin mustassa, mutta sitten mustassa näkyisi paremmin pöly. Eli sikäli tuo likaantuminen ja sen näkyminen jätettiin pois laskuista. Mustat kalusteet oli tarkoitus "nostaa" esiin tummasta taustasta valoilla. 

Rauhoitimme mielemme sillä, että tekisimme päätöksen kumpaan suuntaan tahansa, olisi valinta hyvä. Valkoinen tai musta. Tuon oivaltaminen poisti paineet valinnalta. Mutta silti paineita alkoi kasaantua. Aikataulupaineita. Piti saada puristettua se värivalinta ulos ja kerrottua se väri kalusteiden toimittajalle - että työhön päästäisiin ja että asennuaikataulu pitäisi. Kalusteet tulee toiselta puolen Suomen - Puutyöliike Jaakko Saari.

Tunsin syyllisyyttä tästä kaikesta vatuloinnista. Itse olin avannut vaihtoaition oven ja päästänyt mustan värin kentälle. Sekoitin pakkaa. Syyskuun alussa makoilin Hanhiniemessä itsekseni sohvalla, katse poikkeuksellisesti tulevan keittiön suuntaan eikä ulos järvelle. Tavallaan havahduin siihen, että kyllä se valkoinen kuitenkin taitaa viedä voiton. Vastaava mestari piipahti katselemassa rakentamisen tilannetta. Hänelle sitten kuulin sanovani että "jos nyt pitäisi päättää, väri olisi valkoinen". Saman toistin rouvalle, joten valkoinen it is.

Ennen.

Jälkeen

Halutaan keittiön tasoille siis samanlainen pinta kuin mitä ruokapöydässä on. Tulee toistuvuutta. Hiukan juonta sisustukseen. Taso tehdään käsityönä ja mittatilauksena Siuntiossa (TTM-rakennusliike). Väri sopii sekä valkoisen että mustankin kanssa joten tämäkin tieto helpotti keittiökaapistojen värivalinnassa. Ainakin siinä värivekslailussa.

Kalusteasentajien sekä LVIS-urakoitsijoiden poistuttua siivoiltiin vielä hetkisen. Saunamaatuska lämmitteli siivoilun ohella saunaa. Jännä miten kahden päivän mittainen kädet-taskussa-seisoskelu otti näin koville. Saunottiin kuohuviinipullollisen verran ja tultiin takasin mökille. Pimeä. Ei jaksettu lähteä enää nuotiolle. Ei jaksettu laittaa pönttöuuniin tulta. Kynttilät jaksettiin sytytellä. Sekä kuohuviini (toinen) avata. Rentouduttiin.

Alkaa jo helpottaa. Onneksi saatiin rytökasoja pois mökistä. No jotain pientä vielä jäi, koska käyttöönottoasennusta vielä odottaa: astianpesukone, liesi, uuni, liesituuletin ja LTO. 

Mikroaaltouuni on jo käytössä, helpottaa kokkailua, sitä ainaista (kyllä: ainaista) nuotiolla kokkailua. Nuotiolla ruuan laittaminen on todella mukavaa, mutta on myös työlästä.

Hääpäivän viettäminen jäi vähän välistä, joten vietetään sitä pari päivää myöhässä. Nyt. Super-slow aamupala. Kahvia. Shamppanjaa. Kynttilät. Pönttöuuni. Tänään lähinnä ollaan vaan. Päivänuotio jossain vaiheessa. Päiväunetkin - ehkä. Pikkuhifistelyä tavaroiden järjestelyn merkeissä - maksimissaan.

Viimein hääpäivän vietossa.

Tänään. Vain. Ollaan.

Eteisen kaapin peilistä näkyy kivasti pohjoispäädyn ulkonäkymä.

Yksi sana vielä loppuun: fiiliksissä

= = = = =