sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Olin Vain Tuuli

Jyväskylä. Keskiviikkona ja perjantaina. Keskiviikkona JYP - Kärpät - yöllä kotiin matsin jälkeen. Perjantaina Eppu Normaali. 

Valtra ja Puolen Suomen Joukkue tarjoili katsomoon, mielestäni, hyvin viihdyttävän lätkämatsin. Hurrikaaniklubilla ennen peliä kummankin joukkueen valmentajat korostivat että painetta laitetaan vastustajan pakeille. Sitä tulikin. Päätykatsomosta oli entisen kädettömän pakin helppo seurata kuinka pakit kiekottelivat paineen alta pois ja välillä peliä lähdettiin viemään ylös jalalla.

 
Eppu Normaali. Vaimon kanssa. Odotettu viikonloppu. Lapsivapaa. Huoneen olimme varanneet Yöpuusta. Hotelli tarjosi lasilliset viiniä ennen keikkaa ja aamupalalla oli kuplivaa tarjolla. Yöpuussa tulisi kaikkien asiakaspalvelun laadusta vastaavien käydä tutkimassa mikä on palvelun ja hyvän palvelun ero. 

Sanon tämän siitäkin huolimatta että Yöpuun yhteydessä ollut Pöllöwaari -ravintola oli suomalaisittain todella joustamaton. Päivällä meille tarjottiin Pöllöwaarista pöytää, emme halunneet siihen sitoutua kun ei täysin varmuudella osattu sanoa että ehdimmekö siihen mennessä kun keittiö menee kiinni (22:30). Ei olisi kuulema hätää jos tilauksen vain jättää ennen sitä sisään. Soitin Pöllöwaariin keikan jälkeen 22:30 ja kyselin että onko mahdollista saada ruokaa - olemme perillä 22:35. Ei ollut. Se oli siis viidestä minuutista kiinni. Ripeästi tippuivat kokin hanskat kädestä?

Tuostakin huolimatta Yöpuun nostan kyllä suomalaisten hotellien kärkeen mitä palveluun tulee. En mittaa tässä hyvää palvelua rahojen vastineeksi saatujen hyödykkeiden määrällä vaan niiden laadulla ja kuinka ne hyödykkeet tuodaan asiakkaan eteen.

Eppujen keikka oli lämminhenkinen. Iloinen. Hauska. Toivomuksiini ei tosin vieläkään oikein ole vastattu. Voin toki elää sen kanssa. Toivoisin Epuilta keikkaa Early Years -hengessä. Eput on liikaa hittiensä vanki. Murheellisten Laulujen Maa, Urheiluhullu, Baarikärpänen - rehellisesti sanottuna nuo biisit ei tarjoa minulle juurikaan mitään. Kaipaisin rohkeampaa otetta biisilistaan ja keski-ikäisiä nousuhumalaisia naisia pois katsomosta huutelemasta välispiikkejään.



Lauantaina mökille. Hanhiniemi hehkui talviauringossa. Lumi kimalteli järvellä koskemattomana. Suunnitelmissa ei ollut mitään tarzanleikkejä. Piti nostelemani vuorilaudat pois parvelta sutimista varten. Ne olikin jo alhaalla. En muistanutkaan. Rouva lämmitti saunaa ja nostelin sitten parvelta pois lattia- ja kattolistoja. Pitäisi sutia ne ja vuorilaudat valkoiseksi helmi-maaliskuussa. 

Saunottiin. Rouva lipitti huojuviiniä ja minä imaisin pari olutta. Kun saunoo omassa mökkisaunassa pehmeissä löylyissä niin konkreetisesti huomaa kuinka paska oma kotisauna onkaan. Eilen mentiin saunan kosteisiin löylyihin jo siinä vaiheessa kun löylymittari näytti 45 astetta - kiuas siis sihisee hyvin tuossa lämpötilassa ja irrottaa otteestaan mukavan kosteat höyryt. Siitä sitten lämpö kohoaa kohtalaisen nopeasti ja parhaat löylyt irtoaa kun lämpöä on 60-70 astetta.

Saunan jälkeen istuksittiin nuotiolla parisen tuntia ja paistettiin makkarat. Tänään pojan lätkämatsiin. Ensi viikolla katsastamaan KalPa - Jukurit ja mahdollisesti mökille aloittaen the Sutimiset.

Aurinkoinen mökkitie

Iltanuotio.

= = = = =