PROLOGI
Koska tontilla ei juurikaan tapahtumia ole, niin täytän tätä blogia muilla kuulumisilla. Ei tämä nyt osu rakentamiseen millään tavalla. Osumaa ehkä tulee aikaisempaan kirjoitukseeni kamelista ja sen selästä. Jos muistan oikein, niin tuossa "kamelikirjoituksessa" kerroin, että kahden vuoden liikunnattomuus näkyy ja tuntuu kropassa.
STORY
Nöyryytys on mielentila. Nöyryytys on myös voimavara. No okei - riippuu toki nöyryytyksestä.
Minun nöyryytykset joulukuussa:
I
Kävin miesflunssan takia lääkärissä. Ehkä aikuisiän ainoa kerta kun flunssan takia lääkäriin menin. Verenpaine 189/117. Okei sittemmin paineet laskussa, mutta vielä mittaukset tuottavat tuloksia jotka ilmoitetaan punaisella värillä. Nöyryytys.
II
Tuo yo. nöyryytys johti siihen että pakotin itseni ottamaan yhteyttä Performance Coachiin. Paappasen Tero (Hierontapaja) otti ehkä uransa kovimman haasteen (oma tulkintani) vastaan. Toisessa tapaamisessamme hyppäsin vaakaan. Nöyryytys.
III
Tehtiin myös INBODY kehonkoostumusmittaus. Siinä se paperilla näkyi numeroina sama mikä peilissä kotona. Nöyryytys.
IV
Käytiin läpi salilla joitakin liikkeitä jotka oli varmaankin tarkoitettu mun kropan liikkuvuuden selvittämiseen. Valuin hikeä. Nöyryytys.
V
Aloitetaan projekti siitä kuuluisasta nollasta. Teen ensimmäistä kertaa, etukäteen ehkä helpolta vaikuttavan kuntopiirin (?) läpi mökillä saunatuvassa. Aikaa kuluu 60 minuuttia ja taukoja on pidettävä usein. En jaksa millään, mutta teen sarjat läpi - en kelloa vastaan, vaan itseäni vastaan. Olen poikki liikunnasta joka on perusjampalle alkuverryttely. Nöyryytys.
VI
Seuraavan kahden päivän ajan olen rikki-poikki-särki. Nöyryytys.
VII
Kolmas tapaaminen coachin kanssa. Palauttavia liikesarjoja. Lopuksi venyttelyä. En taivu mihinkään. Nöyryytys.
Miksi tämän kirjoitan?
On todella hyvä fiilis siitä, että pää kuntoprojektille on auki.
On hyvä fiilis siitä, että vielä tänäkin aamuna kivulias kroppa on tunnin tekemisen jälkeen tiessään. Ehkä coachi tiesi mitä teki. Paappasen Teron ohjauksen jälkeen tuntui että olisin voinut kohota ilmaan (no ehkä maan vetovoima olisi vielä vähän eri mieltä).
Jos vielä yritän lukijalle järkiperäistää, niin se fiilis tämän ihmisraunion kropassa tänään, aamuisten treenien jälkeen, oli mitä parhainta motivointia jatkoa ajatellen. Kun on ammattilaisen käsissä niin on ammattilaisen käsissä.
Nöyryytykset johtavat yleensä totuuteen. Totuus johtaa vapauteen. Vapaus muuttuu voimavaraksi ja voimavara toiminnaksi.
Pidän muuten tässä kuntoprojektissa siitä, että hivuttaudutaan hiljalleen kohti aktiivisempaa tekemistä. Täyskäännös ei ole mun juttu. Edetään hiljalleen lisäten sekä hiljalleen vähentäen. Tästä mallista olen onneksi coachin kanssa täysin samaa mieltä.
Ehkä keskityn jatkossa kirjoituksissa kuitenkin mökkiprojektiin. Tämä nyt tähän välipalana.
= = = = =
