Kerran Elämässä

Kerran Elämässä sitä vuokraa matkailuauton. Ryhtyy karavaanariksi. Katsoo pääsiäismenoliikennettä matkailuauton ratista. Tontilla ei ole vessaa - vielä. Ei ulko - ei sisä. Puute korjaantuu biokäymälällä keväällä ja loppuvuodesta sisävessalla. Kunnon vessalla. 

Koska tontilla alkoi olla asiat siinä mallissa, että pääsiäisenä pääsisi heittämään löylyä omaan saunaan, omalle tontille, niin oli kovat poltot päästä heti löylymään. Olihan sitä sitten vuokrattava matkailuauto vessaksi ja toki myös yösijaksi koska saunatupa ei ole ihan vielä viimeisessä tikissään.

Kerran Elämässä sitä "tekee tarpeitaan" matkailuauton vessaan. Minä (190 cm, xxx kg) ei oikein millään taivu kunnon asentoon. Varsinaista taiteilua. Pönttö on kokoluokkaa nukkekoti ja ne tarpeet menee pieneen kämmenen kokoiseen säiliöön. Tuohon säiliöön tuskin mahtuu edes siilin isommat jätökset - saatikka raavaan miehen. 

Lauantainen aamu alkoi pienehköllä pakottavalla vessatarpeella. Sitä ennen (6:32) oli haettava lapio sekä takki ja hypättävä kumppareihin. Siilin jätöksiin mitoitettu säiliö alkoi natista liitoksistaan ja minä olin lykännyt tyhjennystä seuraavaan päivään. Suunta metsään ja hommiin. Lapiolla lunta syrjään ja sain kuin sainkin routaiseen maahan riittävän montun jonne tyhjennän säiliön. Kampesin säiliön (onneksi helposti) irti auton kyljestä ja siirryin tuotoksien kanssa risukkoon. Hanki upotti tietenkin ja lunta saappaan varresta sisään. Tuotokset mätkähtelivät säiliöstä pienen montun pohjalle  kakomisrefleksien saattelemina. Maata ja lunta kuopan päälle ja säiliö takaisin autoon. Ja mies pöntölle. Ikiliikkuja on keksitty. Tää vaan ei oo mun juttu.

Se siitä...

Pitkäperjantaina heräiltiin ja aamukahviteltiin. Aamupalan laittaminen matkailuauton "keittiössä" oli myös taiteilua. En tiedä millaiset tyylipisteet saatiin, mutta pyrittiin noudattamaan sitä sääntöä että yksi liikkuu ja muut istuu. Tuntui toimivan hyvin. Saatiin energiaa koneeseen ja siirryttiin saunalle. Pyyhittiin seiniä ja lauteita sekä lattioita. Ikkunoita kirkastettiin rakennuspölystä. Nyt näki ulos. Järvelle. Jäiselle järvelle. 

Kiuas oli vielä alastomana nurkassa joten kivien huuhtelu oli aika aloittaa. Huuhdeltiin kivet ja aseteltiin niitä kiukaaseen. Jep Jep. Kivet loppuivat. Orastava kiukku. Rouva, meistä se fiksumpi, keksi että kaupathan ovat auki Pitkäperjantainakin. Perhe autoon ja Mikkeliin. Lapset Mäkkiin ja aikuiset kauppaan. Niissä kaupoissa jotka auki olivat niin vilskettä näytti olevan. Kiitos muuttuneen lainsäädännön saimme mekin muutaman laatikon lisää kiuaskiviä ja pääsimme jatkamaan keskeytynyttä projektia. Projekti maaliin ja tulet kiukaaseen.

Kerran Elämässä sitä sytyttää tulen omaan mökkikiukaaseen. Eka kertaa. Sen tein minä - itseoikeutetusti. Siitä se lähti. Tuli nuoli tulipesän reunoja ja kuumuus poltti tehtaan rasvat ja pölyt pois. Lattiat vielä puhtaaksi. Oluet ja Bollinger saunalle. 

Lapsetkin.

Bollinger tuotiin saunalle.

Kilistys ja sauna vihitty käyttöön.

Harvia Legend 300

Rouva sai kunnian heittää ensimmäiset löylyt. Itseoikeutetusti sen teki hän - perheen löylykissa. Sauna vihitty käyttöön. Pehmeät löylyt. Todella pehmeät. Erittäin kaukana sähkökiukaan kipakoista löylyistä. Tässä yhteydessä annan tietenkin puolueellisen lausunnon, mutta en ole missään ollut niin pehmeissä löylyissä kuin nyt. Harvia Legend 300:ssa on sen verran potkua että riittää tässä tilassa myös kovemmallekin löylyttelijälle. 

Hiukan etukäteen pelotti että karkaako kovat löylyt korkean saunan kattoon ja saunojat ovat kylmissään - huoli oli aiheeton. Korkeasta tilasta oli myös hyötyä kun ei tarvinnut kyyrystellä lauteilla vaan kirjoittajakin (190 cm, xxx kg) pystyi seisomaan runko täysin suorana lyömättä päätään kattoon. 

Kiuasvalot heijastuivat hienosti höyryihin löylyä heitettäessä. Kattovaloissa on himmennin joten valojen kirkkautta voi säätää - päädyttiin pitämään kattovaloja pois päältä ja valoa toi ainoastaan suihkutilan laseissa olevat valot ja kiuasvalot. Riitti hyvin. Mieluummin hämyssä kuin kirkkaissa valoissa. Kiukaan lasi-ikkunasta pyrki tietenkin valoa ulos ja loi sopivaa saunatunnelmaa. Yhteen lyhtyyn laitettiin kynttilä.

Valot suihkutilassa lasin takana.

Kiuasvalot valaisevat kiukaan kivet ja vesihöyryn.

Suihkutila ja kattovalot.

Lapset (3) kävivät päivällä retkellä läheisillä saarilla. Annettiin lähtiessä ihan yleissivistyksen vuoksi ohjeet kuinka pelastaudutaan jos upotaan jäihin. Ohjeiden lisäksi mukaan annettiin vielä köysi ja puukko. Ylimitoitettu varotoimenpide, mutta koska muksut olivat lähdössä eka kertaa kunnolla jäälle seikkailemaan niin huomioarvo oli pienelle sivistämiselle korkealla. Toisaalta, hyvä varustautua vaikka kuinka epätodennäköiseltä haveri vaikuttaisi. Tultuaan retkeltä puuhastelu jatkui lumilinnoituksen pystytyksellä ja vanhimman pojan kanssa rymisteltiin saunalle tilapäiset rappuset jätelaudoista. Poika touhusi, minä katsoin päältä.

Lapset katoavat retkelleen.

Lapset palaavat retkeltään.

Tällainen oli ensimmäinen vuorokausi tontilla. Lasten puuhastelua ja kaivatut ensilöylyt. Rauhallista.

Lauteista sen verran, että sopivaa lankkua ei meidän aikataululla meinannut löytyä. Lopulta sitten Vantaalta löytyi sopivan levyistä haapaa ja ajatettiin ne sieltä tontille. Timpuri taikoi niistä sitten ohjeidemme mukaiset lauteet - ja toden totta, ylitti odotusarvomme.

Lauteet haapaa.

Saunan väritys on onnistunut.

Ukko-taskumattiin (kotimainen) Napue-giniä (kotimainen).

Lapuan Kankureilta laudeliinat.

= = = = =