MÖKKIPROJEKTI Hanhiniemi: LOHKOMINEN ja RAKENNUSLUPA

Viranomaiset ovat nyt viimein näyttäneet projektille vihreää. En ole vielä nähnyt leimaa papereissa, mutta tuollaisen juorun Kyyveden tuulet kuiskivat korvaani. Rakennustarkastajan ja vastaavan mestarin kanssa kävimme maastossa katselmoimassa rakennusten tulevaa sijaintia. Menin etukäteen tontille ja naputtelin muutamia merkkejä jo valmiiksi, että varsinainen katselmus menisi jouhevammin. Yhteisymmärrys ja asiointikokemus oli hyvä.

Rakennusrähinä.

Viime kesänä, ennen kauppakirjan allekirjoittamista, pidimme tontilla alustavan katselmuksen rakennustarkastajan kanssa. On hyvä saada lausunto rakennustarkastajalta etukäteen rakentamisesta, niin vaadittavat erikoispiirteet tulee varmasti huomioitua suunnittelussa ja lupaprosessissa. Ostamiselle saa myös varmuuden. Meillä oli kauppakirjassa kuitenkin varmuuden vuoksi tätä varten purkupykälä kirjattuna. Voisimme käyttää purkuoikeutta mikäli emme saisikaan rakennuslupaa paikoille jotka on todettu yhdessä ostajan, myyjän ja rakennustarkastajan toimesta.

Tontilla on myös suoritettu lohkominen. Rajapyykit löysivät maastossa oikeaan paikkaansa. Tontin lopullinen koko poikkesi aika paljonkin arvioimastamme. Niemi aiheutti hiukan päänvaivaa neliöiden arvioimisen suhteen. Olimme kauppakirjaan kirjanneet arvion neliöistä, piirtäneet kartan ja merkinneet maastoon tontin rajat nauhoin. Maanmittausinsinöörin amerikkalainen GPS taisi hukata joitakin neliöitä keskustellessaan venäläisten sateliittien kanssa. Emme toisaalta missään vaiheessa olleet ostamassa jotakin tiettyä määrää neliöitä, vaan sopivaa tonttia itsellemme. Neliöt eivät olleet itseisarvo vaan millainen se itse tontti on. Varmistuimme kuitenkin että tontin koko olisi yli 0,5 ha.

Rajapyykit matkalla maastoon.

Rajapyykki hänelle varatulla paikalla.

Sähköyhtiö on kartoittanut maaston ja maanomistajat sekä tehnyt suunnitelman sähköjen vetämisestä maastoon. Linja ja tien alittavat rummut on merkitty kepein ja punaisin merkein. Projekti etenee silläkin saralla. Valmista pitäisi olla syksyllä, juuri ennen talopaketin saapumista.

Siihen vedetään sähköt.

Viime syksyllä itse hiukan raivasin lepikkoa pyrkien helpottamaan siten metsurin työskentelyä maastossa. Nyt sitten viimein on metsurikin päässyt tositoimiin. Puuta on kaatunut. Rantaan jätetty suojapuustoa. Tavoitteenamme ei ole täysin esteetön maisema mökistä järvelle (eikä siis päinvastoinkaan) ja siksi emme halua raivata koko puustoa pois, esim. meille tärkeä niemi jää käytännössä koskemattomaksi. Suurimmat kuuset näköalan tieltä saivat luvan lähteä. Koivuja jätetiin rantaan. Mäntyjäkin.

Tuohon näkymään ei kosketa.

Nyt on menossa sellainen vaihe, että edistysaskeleet ovat huimia. Tällä viikolla on tontilla möyrinyt parisen traktoria ja kaivinkone. Metsurin kaatamat puut on ajettu pois ja rakennusten alta on tongittu pintakerroksia pois. Tulee nopeasti maisemaan muutoksia ja siksipä tuntuu että projekti ottaa juuri nyt gasellin askelia.

Juhannuksen jälkeen katsotaan tarve räjäyttää kalliota hiukan perustuksien tieltä. Parkkipaikalle ajetaan karkeampaa ja lopuksi 16 mm sepeliä. Heinäkuussa pitäisi päästä perustuksia tekemään. "Lomakuukausi."

Kaikesta huolimatta - päässä pyörii vielä kovin paljon kysymyksiä. Pitänee räjäyttää kalliota hiukan perustuksien tieltä pois. Pitää kaivaa (sekä vähän myös possauttaa) kaivanteita sähköjohdoille, likavedelle, vesijohdoille. On muistettava pyytää porakaivourakoitsija tontille sopivaan aikaan. Soraa on ajettava, Perustuksia aloitettava tekemään. Salaojat. Sadevedet. Umpisäiliö. Biopuhdistin (imeytyskenttä). Betonit. Sorat. Miten tuon kaiken rytmittää?

Onneksi tuo aikataulutus taitanee olla vastaavan mestarin heiniä. Hänen harteille tämä rytmitys tupsahtaa. En tosin malta olla sörkkimättä itse väliin. Vaikka en itse varsinaiseen urakointiin osallistukaan, haluan ymmärtää mitä missäkin vaiheessa tapahtuu.