perjantai 18. toukokuuta 2018

Ruokapöytä

Merkit. Kevään merkit. Kesän merkit. Kuikka. Rantasipi. Lokki. Lehtokurppa. Teeri. Joutsen. Totta vie - käkikin. Nuo linnut pääasiassa muodostavat kesäisen äänimaton Hanhiniemeen. Varsinkin käki. Käki hakkaa lakkaamatta. Alkaa jo näin toukokuussa jurppia - se käki. 

Jonkun merkki se on ruokapöytäkin. Ainakin sen merkki että taas ollaan pienen pienen askeleen lähempänä mökin valmistumista. Jääkaappipakastinkin on jo tilattu., tulee ensi viikolla. 

Nyt kun on saatu pöytä paikoilleen, hahmotellaan seuraavaksi ruokapöydän ympärille tuolit. Helpottaa hahmottelua/valintaa/päätöstä kun näkee pöydän paikoillaan. 

Hahmotellaan myös sohva pönttöuunin tykö. Aiemmin mielikuvailin kaksi erillistä sohvaa, mutta alan kuitenkin kallistumaan yhden ison oleskelusohvan kannalle. Rouva taitaa olla samaa mieltä. Kai. Siitä isolta sohvalta sitten syysmyrskyt ja kuutamot voi ihastella. Ottaa päiväunet. Luonnon keskellä. Isojen ikkunoiden suojassa. Juoda kahvit ja syödä pullat. Jälkkäriksi. 

Se pöytä. Kannettiin sisään ja aseteltiin oletetulle paikalleen. Pöytä teetettiin halutuilla mitoilla: 240 cm pitkä ja 100 cm leveä. Pitäisi saada kahdeksan henkilöä yhteensä pöydän ääreen ja päätyihin syöttötuolit. Heh. Ei paineita. Just kidding. 

Värisävynä pöydällä on tammi. Materiaalina pihta. Pöytä on tehty käsityönä annettujen mittojen mukaan Siuntiolla. Kannattaa tutustua tästä linkistä

Täydellisen jämäkkä pöytä. Muhkeat jalat. Sopii loistavasti isoon tilaan. Sopii täydellisesti pönttöuunin kaveriksi. Käsityötä. Hyvää työtä. En malta odottaa että voidaan joulukinkku laskea pöydän päälle ja syödä kynttilöiden valossa. Hanhiniemessä.





Valmistaja itse kävi tuomassa pöydän sisälle saakka. Matkallaan Savonlinnaan. Ollaan menossa lauantaiksi samaan jääkiekkoturnaukseen. Ollaan nuorena pyöritty samoissa kiekkopiireissä. Minä ajelen Savonlinnaan perässä huomenna aamulla. 

Oma turnaus menee kaukalon ulkopuolella. Turistimatka siis. Kisapassia ei leimata. Parisen viikkoa sitten tullut oikean takareiden lihassäikeiden repeämä ei ole vielä parantunut. Paska. Tanhuvaarassa neljä wanhaa SaPKo-joukkuetta pistää taas poikaa saunomaan. Ikäluokat: 1968, 1969, 1970 ja 1972. 

Kuuskaseille tämä onkin juhlaturnaus - koltiaiset täyttää vasta 50v tänä vuonna. Päivä hokia, vanhojen juttujen värittämistä ja pelien jälkeen Saimaalle sisävesiristeilemään. M/S Lake Seal [linkki] kuskaa neljä lätkäjengiä kierrokselle Savonlinnan ympäri. Hyvä ratkaisu pitää jälkipelit laivalla. Ruokaillaan. Ja väritetään lisää nuoruusvuosia. Sen jälkeen kadotaan Savonlinnan yöhön.


= = = = =

sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Lattia about valmis

Lattia listoja vaille valmiina. Oikeastaan sitä ennen vielä timpuri laittaa ovet ja muutaman vuorilaudan paikalleen - sitten naputtelen listat paikalleen. Hyvältä nyt näyttää. Iso henkinen askel taas harpattu.

Onnistunut värisävy lattiassa saa jotenkin pönttöuunin nousemaan vielä suuremmin esille ja uuni onkin huoneessa todellisessa keskiössä. Osuu heti silmille kun ulko-oven avaa. Mikäpä on osuessa. Nappivalinta uuniksi.

Vatupassi.


Olin matkassa ystävän kanssa. Lattiat on nyt kunnossa. Samoin mun pää. Pitkät turinat saunassa, niemessä, saunatuvassa. Käytiin kaikki asiat läpi. Mulla sosiaalinen elämä on less than zero - siksikin hyvä että sain juoruilla. Kaikkea infoa ei aina löydy facebookista - onneksi.

Tehtiin "mökkibiisiä". Valmista ei tullut. Pöytälaatikkoon raakile menee, tosin digitaalisessa muodossa. Melodiaa ja kertosäettä kasassa. Jännä juttu, että kun blogia kirjoittaa niin mulla on aika vähän mitään suodattimia päällä ja tekstikin irtoaa sormenpäistä ihan reippaasti (laadusta en mene takuuseen) - mutta kun pitää saada jotakin laulutekstiä paperille niin ne omat sanat ja ajatukset tuntuu todella kornilta ja pää on ihan tyhjä. Edessä tyhjää päätä tyhjempi paperi.

"MacGyver" laittoi moottorisahan kuntoon. En siis minä. En todellakaan. Minulla ei ole minkään sortin osaamista koneiden kanssa. Pari tuulen kaatamaa puuta pätkiksi ja kuivumaan. 

Järven jäälle en enää menisi. Ei siellä kyllä muitakaan näkynyt. Joutsenet todella aktiivisia. Samoin teeret. Teeret pitivät peliään jäällä. Joskus kaksin. Joskus kolmisin.

Ulkoruokinta. Kanakeittoa.
Keittiökalusteet tulee uusimman aikataulun mukaan kesän jälkeen. Ruokapöytä on tilauksessa. Käsityötä. Tilattiin 240 cm x 100 cm. Mahtuu hyvin joulusafkat esille. 

Kun pöytä saadaan sisälle, sitten katsotaan siihen sopivat tuolit ja mittaillaan mitä ihmettä tehdään sohvien kanssa. Yksi iso L-mallinen sohva vai kaksi kolmen istuttavaa joita sitten pystyisi hiukan varioimaan eri paikkoihin - minne sitten haluaakaan tuijotella. Yhdessä isossa sohvassa tosin se hyvä puoli että siinä voi viettää hyvin laiskaa päivää löhöbileiden merkeissä. Itse kyllä olen hiukan lukittautunut kahden sohvan ratkaisuun - juurikin tuon muunneltavuuden ansiosta

Torstaina käytiin hiukan jo sohvia katselemessa. Mun osalta reissu oli farssi. En mitenkään osannut hahmottaa että miten mikäkin sohvaa mitoiltaan osuu olohuoneen tilaan. Sovittiin että kun ruokapöytä on paikallaan niin mittaillaan tilaa uudelleen sohva mielessä. Ehkä tehdään pahvista lattialle eri kokoisia "sapluunoita" että näkee käytännössä että millaisen palan sohva/sohvat lattiapinta-alasta haukkaa.

Kuitenkin, yksi iso taakka pois harteilta. Lattia valmis. 

= = = = =

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Talviklassikko 2018

Talviklassikko. Tänä vuonna Hankiklassikko.



Torstaina puskin pienten kanssa ruuhkaan. Nelostielle. Liikenne kulki ihan ok, ajoittain pystyi jopa vakionopeudensäädintä käyttämään. Pienillä eväänä suklaata. Mulla kivennäisvettä. Ajeltiin suoraan K-Supermarket Rokkalan pihaan Mikkeliin ja täydenneltiin karkkivarastoja. Että varmasti riittää. Ettei lopu kesken. Mutta loppuivat ne silti. En tiedä mikä olisi se määrä mikä olisi ollut riittävä.

Rokkalasta vielä hiukan valmisruokaa (=salaattia) että jaksaa lämmitellä saunaa. Rouva tulisi perässä kun joutaa. Hanhiniemeen kurvattiin lopulta aika tarkalleen klo 18:00. Pikainen tontin tarkistus. Lunta aika tavalla. Ei ihan niin paljoa kuin Levillä parisen viikkoa sitten, mutta reippaasti enemmän kuin taas kotona.


Pihatie.
Pienet lumityöt pihapoluilla. Odottelua. Rouvan viestin odottelua. Saunaan tuli vasta kun rouvalta tulee viesti "L" (=lähden). Whatsapp tärähtää klo 20:12, rouva päässyt lähtemään töistä. Tulitikku leimahtaa ja korkki suhahtaa. Saunaan tuli ja Beck's auki.

Toivo katsoo saunatuvassa iPadilta DNA TV:n kautta SaiPa - TPS, minä puhelimella saunassa. Välillä kommunikoidaan toisillemme pelistä Whatsappilla.


Mennään saunaan. Rouvaa ei vielä näy. Pienet lähtee jo pois saunasta. Rouvaa ei vieläkään näy. 23:30 auton valot taittuu mökin seinään. Aikuista seuraa saunaan. Onneksi. Saunotaan vielä jonkun aikaa kahdestaan ja unille. Uni tulee helposti.

Aamulla askarrellaan mökissä. Jokunen lattialiista laitetaan kimpassa ja hiukan fiksataan toisen makuuhuoneen lattiaa. Ei kuitenkaan kauaa tuhrata aikaa mökissä. Ulkona loistava ilma. Ei varmasti ole parempaa ilmaa.


Pääsiäisen kunniaksi paistellaan tikun nokassa karitsaa. Karitsan sisäfilettä. Karitsa on marinoitu huolella: oliiviöljyä, valkosipulia, suolaa, pippuria ja Italialaista mausteseosta.

Nuotiopuut raahataan pulkassa ja juomat sekä muut tarpeelliset tarvikkeet kannetaan. Sytytellään tuli ja istuksitaan. Pienetkin. Paistellaan karitsaa. Pienetkin. On jälleen todella hyvää. Suosittelen. Kylkeen vielä hiukan esim. chilimajoneesia tms. Toimii.


Karitsaa nuotiossa. Suosittelen.
Kyyveden yllä on vilkasta lentoliikennettä. Flightradarista tarkistellaan koneiden reittejä ja aina veikkaillaan minne kone on menossa ja mistä tulossa. Jos molemmat arvaa oikein saa kaksi pistettä, jos vain toisen (lähtö- tai kohdekaupungin) niin saa yhden pisteen.


Taidan hiukan hallita. Lähtö- ja kohdekaupunkeina koneilla sellaisia kuin esimerkiksi: Los Angeles, San Francisco, Seattle, New York, Pariisi, Tukholma, Kööpenhamina, Dubai, Peking, Osaka, Moskova jne. Olikohan tunnin sisään jopa kolme konetta menossa Dubaihin ja kaikki lähteneet Yhdysvaltojen länsirannikolta.


Los Angels - Dubai.
Arvuutellaan vielä hetki rouvan kanssa. Pienet meni saunatupaan. Parvelle. Annettiin lupa olla puhelimilla. Hoitaa omaa sosiaalista elämäänsä. Kerätään tavarat ja laahustetaan perässä saunatupaan. Ja saunaan. Pienet on pitänyt tulta yllä ja saunassa on sopiva lämpö. Hienoa palvelua. Reippaita lapsia. Joskus.

Saunotaan. Poskia hiukan kuumottaa. Ulkoilma ja aurinko. Saunan jälkeen pienet vetäytyy saunatuvan parvelle. Minä ja rouva ulos jäälle katsomaan kuutamoa ja näkyykö noitia. Muita noitia. Ei näy. Kuutamoretken jälkeen saunatupaan. Unta ei tarvitse houkutella. Luomet painuu kiinni. On hyvä olla.

Aamukahvit jälleen. Nyt siis lauantai. Suuri päivä. Talviklassikko. Hankiklassikko. Viime keväänä pelattiin jääkiekkoa (tossulätkää). Tänä keväänä ei jaksettu kolata jäätä puhtaaksi ja valittiin yhteisessä ymmärryksessä lajiksi hankijalkapallo.


Kenttämestari kantoi maalit jäälle. Aurinko lämmittää jo todella hyvin. Pelaajia alkaa pikkuhiljaa saapua paikalle. Tunnelma kohoaa. Samoin uho. Vastustajaa nujerretaan jo. Peli ei vielä alkanut. Suuria sanoja. Rinnat rottingilla. Miekat kalisee. Sanansäilä lentää.



Hanhiniemi Areena valmiina Hankiklassikkoon.
Vastustajat.

Peli ei kauaa ehdi vanheta kun vanhemmat menevät 1-0 johtoon. Maalihuudon kaiku tuskin ehtii vaimeta kun rouva karkaa laidasta läpi. Lähden tukemaan hyökkäystä ja lumi pöllyten ajan maalille. Toivo jää jumiin mun selän taakse, rouva keskittää ja ohjaan pallon maaliin. 2-0.

Erätauko. Koppimaali. Toisessa erässä vanhempien paine jatkuu. Helpolla pallottelulla pelataan pienten puolustus riekaleiksi ja rouva tekee kaksi maalia näyttävien yksilösuoritusten päätteeksi. Pelikontrolli säilyy vanhemmilla ja pienten tekemät kaksi maalia ovat vain kosmeettisia tilastomerkintöjä. Ottelu päättyy 4-2.

Pikahaaste. Pienet ei luovuta. Otetaan haaste vastaan. Tällä kertaa pienet tulee reippaammalla jalalla otteluun ja pallonhallinta on tällä kertaa selvästi heidän. Vanhempien hyökkäykset ovat yksittäisiä sooloiluja kun taas pienet levittävät peliä ja laittavat palloja vanhempien puolustuslinjan taakse. Pienet tehtailee kaksi maalia ja kun vanhemmat eivät saa palloa ylärimaa lähemmäksi maaliverkkoa, vievät pienet uusintaottelun maalein 2-0.


Tehot 2+1. Syke noin 180.




Ottelun jälkeen alkoi VIP-tiloissa ruokatarjoilu. Tarjolla padassa tehtyä kanakeittoa ja jälkiruuaksi vaahtokarkkeja. Kanakeitto sai kohteliailta vastustajilta kovasti kehuja. Toivo taisi kolmeen kertaan kehua ja kahteen kertaan kiittää ruuasta. Kumpikin pieni otti lisää.

Toivo meni saunatupaan edeltä, Tuike jäi vielä paistamaan vaahtokarkkeja. Kyllä niitä menikin. Pieneen tyttöön. Suupielet sokerissa. Vähän sormetkin. Arvuuteltiin taas yli lentävien lentokoneiden reittejä.



Kanakeitto.

Kanakeittoa tulossa.

Vaahtokarkkeja.

Onko vielä yhtään jäljellä?




Taas kamat pulkkaan ja takaisin saunatuvalle. Rouva rientää saunaa lämmittämään  ja minä pienten kanssa patjoille relaamaan.

Toivon kanssa katson iPadiltä SaPKo - TuTo ja Tuike pyörii jaloissa. Rouva lämmittää saunaa. Rentoa. Taas poskia punottaa. Saunassa jutellaan päivästä. Tästä ja eilisestä. Olihan upea keväinen sää. Ei pilviä. Ei tuulta. Sopivasti aktiviteetteja.

Saunan jälkeen taas rouvan kanssa kuutamokävelylle. Perusjärkkärillä ja jalustalla napsin muutaman kuvan. Takaisin saunatupaan. Uni tulee. Heti.






Sunnuntai. Aamupala. Rouva kysyy saunaseuraa. Katsoo jokaista vuorollaan silmiin. Pienet ei lämpene saunomiselle. Hellyn. Suostun kaveriksi. Kiukaaseen tuli ja pienet jää pitämään tulta yllä.

Me menemme mökkiin siivoamaan. Tässä kuussa on lattiatalkoot ja mökki pitää siivota sitä ennen että lattiatöiden aloittaminen olisi mahdollisimman mutkatonta. Taas kannetaan tavaroita sinne-tänne-tuonne. Pyyhitään pintoja myös. Hiukan. Alkaa olla valmista. Talkoita varten. Me myös. Saunaa varten.

Mökki siivottu. Tässä kuussa lattiatalkoot.


= = = = =
 

torstai 22. helmikuuta 2018

Kattolamppu

Viime keväänä se alkoi. Lamppuprojekti. Päässä ajatuksia millainen siitä tulisi. Materiaalihankinta oli haasteellinen - piti löytää sopiva parru. Vanhan ladon kurkihirsi? Useasti katse scannaili teiden varsia olisiko siellä vanhoja latoja jotka ovat purkutuomion alla. Saisiko sieltä ison hirren/parrun. Ei osunut silmään. Isoa hirttä. 

Tarkemmin projektin alkulähteistä voi lukea täältä.

Yksi noista päätyy kattovalaisimeksi.

Domus Classicassa shoppailemassa.

Suunnitelma. Karkea taso.


Nyt takaisin lähimenneisyyteen.  

Löysin sopivaa kettinkiä Hyvinkään K-raudasta. Samalla tarttui mukaan kiinnikkeet kattoon ja mattamustaa maalia. Lamput ja sähköjohdot jo olikin aiemmin hankittuna DOMUS CLASSICISTA Helsingin Erottajalta. 

Spreijasin kettingit ja koukut mustaksi. Telineet oli vielä mökissä pönttöuunin asennuksen jäljiltä. Peltiseppä Häkkinen ei tarvinnut telineitä niin sain pitää niitä kattovalaisimen "asennukseen" saakka. Hyvää palvelua. Joustavaa. 

Mittailtiin rouvan kanssa kattoon oikeat kohdat kiinnikkeille ja kävin keikkumassa telineillä koukut paikalleen. Pujoteltiin toiseen kettinkiin sähköjohto ja kävin keikkumassa kettingitkin kattoon roikkumaan. Sähköurakoitsija kävi asentelemassa pistorasian ja pistokkeen pistorasiaan. Telineet kun olivat vielä paikalleen. Hiukan haasteellista olisikin ollut saada pistoke pistorasiaan - noin kuuden metrin korkeuteen.

Ketjuille väriä pintaan.

Koukut kattoon kiinni.

Kettingit koukuissa paikallaan. Sähköjohto.

Annoin ohjeet peltisepälle että millaiset kiinnikkeet parruun tarvittaisiin. Työvälineenä mulla Power Point. Saatiin mitä tilattiin. Toivat ne mökille samalla kun kävivät laittamassa ikkunapellit paikalleen. Veivät myös telineet pois.

Mukava asioida tällaisten pienyrittäjien kanssa joilla on joustoa asioissa ja asiat hoituu. Hiukan stressasi jossain vaiheessa että miten me oikein ripustetaan kattovalaisimen kettingit kun niiden aika tulee. Onneksi saatiin pitää telineitä "jemmassa" hiukan pidempään.

Ohjeet kiinnikkeistä ja johtojen peitelevystä.

Talvilomalla hiivittiin mökille. Nuotiopaikalla alkoi muhimaan Xante-lohi. Loimussa. Pintaan sivelin Xanten, vaahterasiirapin, hunajan ja oliiviölyjyn sekoitusta. Hartaudella sivelin. Lohi nautti olostaan nuotion lämmössä. Pintaan alkoi tekeytyä sopiva rapsakkuus. Lohi pois ja lautaselle. Todella maukas pinta. Joistakin kohdin oli aavistuksen raakaa, sieltä mistä liekit eivät aivan yltäneet nuolemaan lohen hipiää. Loimulohta on äärimmäisen vaikea saada kuivaksi, hyvillä mielin voi antaa olla pitkäänkin. Kunhan huolehtii nesteytyksestä - lohen. Nyt otettiin aavistuksen verran liian aikaisin lohi pois, pieni osa kalasta meni hylkyyn, mutta maha täyttyi silti maailman parhaasta lohesta.

Saunaan. Saunamaatuska hommiin. 

Xante-lohi

Nuotiopaikka talvihunnussaan.
Aamupalattelun jälkeen talttailemaan kattovalaisimeen uraa johtoja varten. Radio taustalla kertoi naisleijonien voittavan pronssiottelun. Minä aloitan taistelun parrua vastaan. 

Aurinko loi tuhansia timantteja lumihangelle. Homman tulisi edistyä. Pitäisi päästä niemeen tekemään ruokaa ennen kuin aurinko kätkeytyy puiden taakse piiloon.

Nyt sitten pitäisi alkaa viimeistelemään valaisinta. Nostettiin ensin parru kannakkeiden varassa roikkumaan. Merkitsin kannakkeiden reunojen kohdat ettei vahingossa tule porattua sähköjohdoille reikiä väärään paikkaan.

Parru pois roikkumasta ja asettelu pienten kuormalavojen päälle. Kiinnikkeet yhä paikallaan. Yläpuolelle tulevalla sähköjohtojen peitelevyllä mallailtiin vielä että reiät eivät tule liian laitaan.

Merkittiin porattavien reikien (sähköjohtoja varten) paikat. Porasin reiät läpi.
Parru käännettiin "oikein päin" ja aloitin tekemään uraa kymmenen lampun johdoille sekä rasialle. Porailin ja taltalla viimeistelin. Urasta tuli kolmisen senttiä syvä. Peitelevy peittää sitten uran ja johdot. Eiväthän ne näkyisi kuin parvelta - mutta silti, parempi laittaa piiloon.






Urat valmiina ja saunaan. Päiväsauna ennen niemeen siirtymistä. Mukavat kosteat löylyt. Mukava maisema. Mukava talvi. Ruuat ja juomat pulkkaan. Puitakin.

Minulla oli ajatuksena että marinoiidaan naudan sisäfile pieninä peukalonpään kokoisina paloina ja paistetaan makkaratikun päässä nuotiolla. Päälle sitten tehtäs tikkupullat. Rouva toi kuitenkin karitsan ulkofilettä. Sopiviksi kuutioiksi ja Minigrippiin marinoitumaan.

Sotkin kotona nuotiopullan (tikkupullan) kuivat ainekset valmiiksi Minigripissä. Nuotiolla tarvitsisi lisätä vain vesi.

Askellettiin säkenöivässä hangessa kohti niemeä, Hanhiniemen niemeä. Puut palamaan. Lihat tikkuihin.




Tuota noin. Lihoista tuli [tähän joku liian laimea ylisana kuvaamaan lihojen makua]. Käsittämätöntä kuinka hyvä marinointi. Karitsa tirisi liekeissä ja kypsyi tulessa. Liha oli omaan makuun valmista kun pinta oli kevysti rapsakka - hitusen jopa kärähtämässä oleva. 

Saattoi olla jopa parasta ulkoruokaa mitä tulella koskaan tehnyt. Ollaan tehty rantakalaa (muikuista, lohesta, kuhasta), loimulohta, lihakeittoa, kanakeittoa, paistettu pihviä jne. - siis Hanhiniemessä. Luulenpa että tämä nuotioruoka kiilasi herkullisuudellaan ykköseksi.





Sitten se tikkupulla. Kahvipannu ensin nuotioon. Vesi tikkupullan jauhojen sekaan. Lisää vettä (meni sit liikaa). Taikinan puristelua Minigripissä. Jauhoja käsiin että saa taikinan pois pussista ja käsien välissä taikina sai uuden muodon. Ohuet soirot. Soirot muistutti lähinnä kastematoja. Kastemadot kieputettiin tikun kärkeen. 

Mittava projekti ja nuotion yllä kieppui kaksi vaatimatonta suikaletta taikinaa. Pullaan väriä nautitaan kahvin ja Baileys'in kanssa. Noin kymmenen gramman painoiset tikkupullat kertoivat kuitenkin että resepti oli hyvä. Maku kohdallaan. Ensi kerralla täytyy tehdä isompi taikina.

Päiväkahvit.

Taikinasta tuli kastematoja

Pieni pulla, iso maku.

Auringon painuessa puiden latvojen taakse alkoi ilmakin viiletä. Kuten Suomen jääkiekkojoukkuekin olympialaisissa. Kanada vei ja Suomi putosi jatkosta. Marjamäki?

Kävin vielä maalaamassa kattovalaisimen kannattimet mattamustaksi. Sama sävy kuin kettingeissä ja pönttöuunin luukuissa.

Saunaan ja unille. Seuraavana päivänä työ lampun parissa jatkuisi.

Niin jatkuikin. Viriteltiin kymmenen lamppua parruun kiinni. Mittailtiin oikeat korkeudet. Lamput paikallaan. Nostettiin hivuttamalla parrua kettingeissä ylöspäin. Oikea korkeus. Siinä. Nyt. Hyvältä näyttää. Oikein hyvältä. Tietenkin.






Tulihan siitä. Tuli melko lähelle juuri sellainen mitä pitikin. Pitkä projekti mutta kun kunnolla tartuttiin hommiin niin lopulta tuli valmistakin. Näin maallikkona piti miettiä työvaiheet monta kertaa etukäteen että mitä missäkin vaiheessa tulisi tehdä. 

Sähköurakoitsija käy vielä tekemässä vimeiset kytkennät ja siten on valmista. Katkaisimet kahteen paikkaan ja toinen himmentimellä. Ylimääräiset kettingit toki pätkäistään pois.

Aika taas saunan. Pilvetön taivas. Järvellä taas moottorikelkka. Hidastempoista luonto-ohjelmaa katsellaan saunan ikkunasta. 

Mökillä on kiva laittaa "ranttaliksi" ja saunoa milloin huvittaa. Koska apinalauma (=lapset) oli tälläkin kertaa kotona, saatiin viettää nyt pidempi aika kahdestaan. Nauttia toisistamme. Aikatauluttomuudesta. Kellottomuudesta. Siitä että kalenterissa ei ole mitään.

Luonnollisesti Kyyvesi laittoi taas parastaan. On hyvinkin mahdollista että olen jossain vaiheessa saattanut mainita mökkeilyn suurimpia anteja olevan jokaisen vuodenajan erilainen kauneus. 

Kyyvedellä. Omalla mökillä.

lauantai 20. tammikuuta 2018

Lohikeitto niemessä

Aamupalateltiin. Mimosat. Tietysti. Katseltiin väritöntä järvimaisemaa saunatuvan ikkunasta. Lumoavaa. Tämä paikka tarjoaa mielelle eri vuodenaikoina aina uutta ja erilaista värimaailmaa. Nyt kylläkin melko väritöntä maailmaa. Väritönkin on kaunista. Todella kaunista.

Saunottiin. Saunajuoma. Shamppanja. Hyvin toimi. Aurinko tunkee itseään esiin pilviverhon takaa. Moottorikelkka jäällä. Hiihtäjä. Koira. Kiehtovaa seurata saunan lauteilta elämää järvellä. En katsoisi tällaista ohjelmaa televisiosta - saunan lauteilta kylläkin.

Nautiskelin ulkona orastavasta auringonpaisteesta. Lunta aurinkovoiteeksi. Ettei pala. Äkkiä takaisin saunaan. Ehkä hiukan nipisteli. Vuoden ensimmäiset rusketusraidat.


Uhrasin itseni auringolle palvottavaksi.

Saunomisen jälkeen kerättiin tavaroita pulkkaan. Lohikeitto. Tällä kertaa se tehtäisiin Nuotiopaikan sijaan niemessä. Siellä missä sitä tehtiin ennen the Nuotiopaikkaa. Pulkkaan: puita, lohi, muut ruokatarpeet, Muhosen luomuruisleipää, istuimia ja rantakalan tekemiseen tarvittavia juomia. Vedettiin pulkka tarvikkeineen niemeen, etsittiin sopiva paikka ja laitettiin tulet. 

Aurinko huomioi meidät sääennusteesta huolimatta ja lempii sieluamme. Usva peittää maisemaa. Peittää myös lähistöllä istuksivan pilkkijän. Teki mieli huutaa että tule käymään. Jäi huutamatta. Olis ollu ruokaa ja juomaa. 

Aurinko jatkaa flirttailuaan puiden välistä. Satunnaiset lumihiutaleet laskeutuu maahan. Omalle paikalleen hankeen. Luonnon oma tetris. Sytytellään nuotio. Niemeen. Omaan niemeen. Hanhiniemeen.






Pata "pesty" nuotiolla. Rouva aloittaa kokkailun. Sekoittaa risulla. Voita, sipulia, vettä, kalalientä, lohta, persiljaa ja ruohosipulia. Milla Magian keitos höyryää valurautapadassa. Hyvin höyryää. Epäilen että lohi ei ole neljässä minuutissa valmista. Olin väärässä. Oli valmista. Oli juuri sopivaa.

Jesus. Hyvää. Keitos repii makunystyrät irti ja vie mennessään. Osuipa kohdalleen. Parasta lohikeittoa ikinä. Muhosen luomuruisleipä kylkeen. Taivas. 

Kastetaan Luomuhosta liemessä ja kauhotaan lohta leivän päälle. Ylisuuret voinokareet leivän päällä sulaa lämpimän keiton tieltä. Osa keitosta ryöppyää ahmijan takille. Kansitakille. Ysäri. KooKoo.

Ollaan noin 14 cm päässä rannasta ja vettä alla saman verran. Kaulassa roikkuu jäänaskalit. Ihan kuin juhannuksena ajaisi nastarenkailla - koskaan ei voi tietää mitä sattuu. Varmuuden vuoksi kuitenkin naskalit. Jos lähdettäisiin jäälle kuljeksimaan. Ei lähdetä. Ei jaksa. Ollaan vaan. Tässä.







Turvallista istua rannassa naskalit kaulassa.

Jälkiruoka. Pullaa. Miten mulle on tullut pakkomielle pullaan? Kalakeiton kanssa pitää mökillä saada pullaa. Bailey'stä ja pullaa. Nimenomaan pullapitkoa. Murjon pitkosta reiluja siivuja. Kaatelen likööriä kuksaan. Maistuu. Molemmat.

Sulatellaan ruokaa hetkisen nuotion ääressä. Ollaan kilpaa hiljaa luonnon kanssa. Luonto voittaa. Saadaan hopeaa. Hyvin ansaittua. Mietitään hyvää tuuriamme. Kuinka sattuikaan että päivä kääntyi näin hienoksi. Aurinkoa ei pitänyt olla esillä - oli kuitenkin. Muikkuja ei saatu joten tehtiin lohikeitto - tuli parasta ikinä. Niemessä. Hanhiniemessä. Nuotiolla. Ulkona.

Hiivutellaan nuotioa ja pakataan omaisuus pulkkaan. Rouva vetää minä peesaan. Jään jälkeen. On raukea olo. Saunatupaan. Rouva saunaan. Lämmittämään. Saunamaatuska laittaa tulen kiukaaseen. Kolmas saunareissu vuorokauden sisään. Mökillä voi olla ihan miten sattuu. Niemessä. Hanhiniemessä.


Pullapitkosta megasiivu.

Vetojuhta.




= = = = =