lauantai 20. tammikuuta 2018

Lohikeitto niemessä

Aamupalateltiin. Mimosat. Tietysti. Katseltiin väritöntä järvimaisemaa saunatuvan ikkunasta. Lumoavaa. Tämä paikka tarjoaa mielelle eri vuodenaikoina aina uutta ja erilaista värimaailmaa. Nyt kylläkin melko väritöntä maailmaa. Väritönkin on kaunista. Todella kaunista.

Saunottiin. Saunajuoma. Shamppanja. Hyvin toimi. Aurinko tunkee itseään esiin pilviverhon takaa. Moottorikelkka jäällä. Hiihtäjä. Koira. Kiehtovaa seurata saunan lauteilta elämää järvellä. En katsoisi tällaista ohjelmaa televisiosta - saunan lauteilta kylläkin.

Nautiskelin ulkona orastavasta auringonpaisteesta. Lunta aurinkovoiteeksi. Ettei pala. Äkkiä takaisin saunaan. Ehkä hiukan nipisteli. Vuoden ensimmäiset rusketusraidat.


Uhrasin itseni auringolle palvottavaksi.

Saunomisen jälkeen kerättiin tavaroita pulkkaan. Lohikeitto. Tällä kertaa se tehtäisiin Nuotiopaikan sijaan niemessä. Siellä missä sitä tehtiin ennen the Nuotiopaikkaa. Pulkkaan: puita, lohi, muut ruokatarpeet, Muhosen luomuruisleipää, istuimia ja rantakalan tekemiseen tarvittavia juomia. Vedettiin pulkka tarvikkeineen niemeen, etsittiin sopiva paikka ja laitettiin tulet. 

Aurinko huomioi meidät sääennusteesta huolimatta ja lempii sieluamme. Usva peittää maisemaa. Peittää myös lähistöllä istuksivan pilkkijän. Teki mieli huutaa että tule käymään. Jäi huutamatta. Olis ollu ruokaa ja juomaa. 

Aurinko jatkaa flirttailuaan puiden välistä. Satunnaiset lumihiutaleet laskeutuu maahan. Omalle paikalleen hankeen. Luonnon oma tetris. Sytytellään nuotio. Niemeen. Omaan niemeen. Hanhiniemeen.






Pata "pesty" nuotiolla. Rouva aloittaa kokkailun. Sekoittaa risulla. Voita, sipulia, vettä, kalalientä, lohta, persiljaa ja ruohosipulia. Milla Magian keitos höyryää valurautapadassa. Hyvin höyryää. Epäilen että lohi ei ole neljässä minuutissa valmista. Olin väärässä. Oli valmista. Oli juuri sopivaa.

Jesus. Hyvää. Keitos repii makunystyrät irti ja vie mennessään. Osuipa kohdalleen. Parasta lohikeittoa ikinä. Muhosen luomuruisleipä kylkeen. Taivas. 

Kastetaan Luomuhosta liemessä ja kauhotaan lohta leivän päälle. Ylisuuret voinokareet leivän päällä sulaa lämpimän keiton tieltä. Osa keitosta ryöppyää ahmijan takille. Kansitakille. Ysäri. KooKoo.

Ollaan noin 14 cm päässä rannasta ja vettä alla saman verran. Kaulassa roikkuu jäänaskalit. Ihan kuin juhannuksena ajaisi nastarenkailla - koskaan ei voi tietää mitä sattuu. Varmuuden vuoksi kuitenkin naskalit. Jos lähdettäisiin jäälle kuljeksimaan. Ei lähdetä. Ei jaksa. Ollaan vaan. Tässä.







Turvallista istua rannassa naskalit kaulassa.

Jälkiruoka. Pullaa. Miten mulle on tullut pakkomielle pullaan? Kalakeiton kanssa pitää mökillä saada pullaa. Bailey'stä ja pullaa. Nimenomaan pullapitkoa. Murjon pitkosta reiluja siivuja. Kaatelen likööriä kuksaan. Maistuu. Molemmat.

Sulatellaan ruokaa hetkisen nuotion ääressä. Ollaan kilpaa hiljaa luonnon kanssa. Luonto voittaa. Saadaan hopeaa. Hyvin ansaittua. Mietitään hyvää tuuriamme. Kuinka sattuikaan että päivä kääntyi näin hienoksi. Aurinkoa ei pitänyt olla esillä - oli kuitenkin. Muikkuja ei saatu joten tehtiin lohikeitto - tuli parasta ikinä. Niemessä. Hanhiniemessä. Nuotiolla. Ulkona.

Hiivutellaan nuotioa ja pakataan omaisuus pulkkaan. Rouva vetää minä peesaan. Jään jälkeen. On raukea olo. Saunatupaan. Rouva saunaan. Lämmittämään. Saunamaatuska laittaa tulen kiukaaseen. Kolmas saunareissu vuorokauden sisään. Mökillä voi olla ihan miten sattuu. Niemessä. Hanhiniemessä.


Pullapitkosta megasiivu.

Vetojuhta.




= = = = =

Yösauna ja aamusauna

Hanhiniemeen. Kahdestaan. Nuorin tyttö lähti Tampereelle jalkapalloturnaukseen ja nuorimmalla pojalla lauantain kohdalla harrastuskalenterissa aukko. Kyllä. Sunnuntaille osuu pojalla kiekkomatsi mutta on sen verran myöhään että ehditään sinne kyllä kuuluttelemaan.

Lähtiessä ei suunnitelmissa ollut mitään suurempia rakentamiseen liittyviä hommia. Oikeastaan, ei yhtään mitään. Eli puhdasta velttoilua. Täydellistä. 

Norminpurkutalkoot. Tehdään mitä sattuu. Silloin kun huvittaa. Parasta mökkeilyä. Juuri näin.

Perjantaina siis mökille. Tarkistetaan tilukset. Maa on valkoisessta lumesta kuohkeana. Piha aurattu. 

Rouva saunamaatuskaksi. Minä pimeän järven jäälle. Kamera. Ummikko. Tässäkin. Kuvaamisessa. Kierrän niemen, Hanhiniemen niemen. Otan kuvia eri kohdista. Priimaa ei tule tässäkään. Hyvää ehkä. Tai ainakin ok. Kiva toki oli kuvailla. Aika vieri. Aivot lataamossa.

Järvellä odotan huutavan hiljaisuuden keskellä jään paukahtamista. Valmiina säikähtämään. Ei paukahda. Turhaan odotin.

Kukoksi nuotiopaikalle. Saunamaatuska oli jo tovin saunaan puita viskonut. Nuotiopaikan tuli heijastuu kauniisti kuohkean ja koskemattoman valkoisen hangen pinnasta. Ei tuule lainkaan. Ei kuulu ääntäkään. Ei hassumpaa. 

Nautiskellaan olotilasta nuotion äärellä. Oluetkin. Maailman paras sauna alkaa olla valmis. Vetäydytään sinne. Kello on 23:30. Jossakin vaiheessa nukkumaan. Vierekkäin. Lämpimään.

Aamulla ylös ihastelemaan mustavalkoista maisemaa. Kiukaaseen tuli. Saunamaatuska nukkuu vielä. Minä varastan shown. Saunamajuri sentään. Laitan saunaan tulet. 

Kahvit jo tuoksuu saunatuvassa. Saunassa vedän henkoset syttyvän kaarnan tuoksusta. Elämä.








= = = = =

lauantai 13. tammikuuta 2018

Toisen makuuhuoneen lattia

Niks-ja-naks. Selkeästi eilinen "burana" auttoi. Ei ollut eilisen jälkeen paha jumi reisissä. Aamupalattelu ja mustavalkoisen maiseman tuijottelua. Koskematon hanki järvellä on lumoava. Joitakin pilkkijöitä näkyy jäällä kävelevän. Kaukana. Näyttää siis jää jo kantavan. En tiedä tohtisinko itse vielä mennä.

Otan toisen kahvikupin matkaan. Take Away. Mökkiin. Tuli pönttöuuniin ja kahvittelua. Keräilen motivaatiota. Hiukan hukassa. Kuitenkin. 

Vanhempien makuuhuone.
Pöntön uuni.
Valmistelen urakkaa etsimällä työvälineet valmiiksi. Lakaisen huolella ja rauhallisesti lattian puhtaaksi. Ei  mikään kiire. Toisaalta ei kyllä näinkään homma etene. Viritän lisää valoa. Hissukseen. Ei nyt jaksais. Mut pakko.

Kohta taas niks. Ehkä myös naks.

Valoa.
Alussa joutui ummikko vähän miettimään että miten tämän aloittaisi. Millaisella rytmillä laminaatit lattiaan. Jälkikäteen toki olisin valinnut hiukan toisenlaisen rytmin laminaateille. Nyt meni näin. 

Kyykin ylös ja alas. Leikkaan laminaattia. Levitän alusmuovia. Kiiloja. Housut lökottää ja polvipehmusteet on missä sattuu. Urakka etenee aluksi hitaasi. Sitten vauhdilla. Lopussa hitaasti kun joutuu taas miettimään lopetuksen ja sahailemaan laminaateista sopivat palat. 

Valmista kuitenkin tuli. Nyt on "jo" 20 neliötä tehty. Enää jäljellä 60. Ne sitten joskus. Helmikuussa? Maaliskuussa? Vielä ei oikein voi kun on joitakin sisätöitä jäljellä. Ei paljoa.







Jännä miten lattian värisävy vaihtelee eri valaistuksissa. Luonnonvalossa näyttää ehdottomasti parhaimmalta, kuten tämän kirjoituksen ensimmäisessä kuvassa. Sitten taas näyttää tummalta kun on keinovaloa. 

Priimaa yritin, mutta hyvää tuli. Toivottavasti on vielä kasassa ensi viikonloppuna. Laitan silloin loput listat. Nyt ei huvita. Yhtään.

= = = = =

perjantai 12. tammikuuta 2018

Makuuhuoneen lattia

Joskus kannattaa jonottaa. Joskus ei. Silloin kun itse jonotin nikkarointitaitoja meni se aika hukkaan. Voi olla että olin väärässä jonossa.

Mikkelin K-raudasta kävin hakemassa sinne tilatut lattiamateriaalit. Tavaraa oli vain kahteen makuuhuoneeseen. Katotaan sitten olohuone ja eteinen myöhemmin. Ehkä joskus 2080-luvulla.

Rouva päätyi lattiamateriaaleissa Design+ 5/32 Classic Tammi, villi, savu -vaihtoehtoon. Valitussa vaihtoehdossa on vinyylilankun ominaisuudet, mutta koska on puukuitua, niin tavallaan ekologisempi versio vinyylilankusta. 

"Uuden designlattian ydin - sisällä oleva puukuitulevy - on suojattu molemmilta puolilta vedenpitävällä DualSeal -teknologialla. Sen ansiosta Megafloor design+ lattia soveltuu ihanteellisesti alueille, joissa rasitus on voimakasta, jopa kosteisiin tiloihin."

Niinpä minä nikkaroimaan. Huolellinen lattian puhdistus. Välineet valmiiksi. Lattiamateriaalin piti olla helppoa klik-ja-klak tai niks-ja-naks asentelua. Pari ensimmäistä riviä ja ainoa paikka jossa oli niks-ja-naks oli mun pää. Laminaatti paikalleen, toinen, kolmas - irvistää. Ei osu kohdalleen. Korjaan. Irvistää toisaalla. Irvistää jo tekijäkin. 

Miten nää pitäs niks-ja-naks? Ylös. Alas. Ylös. Alas. Ylös. Alas. Perse ja takareidet huutaa sitä kuuluisaa Hoosiannaa. Välillä huudan minäkin. En sitä Hoosiannaa. Onneksi mökki on korvessa. Ulkona puiden oksilla pöllähti lumi - linnut lähti pakoon. Hitto.

Niksuttelen ja naksuttelen aikani. Perse ja takareidet vihaa minua - "miksi järjestit tällaista burpee'ta perjantai-illaksi", ne kysyvät. En tiedä itsekään. En pysty vastaamaan perseelle ja takareisille. Valittakoot. Ei kiinnosta niiden kitinät.

Jossakin vaiheessa homma alkaa etenemään. Paremminkin jopa. Etten sanoisi. Poistan puhelimen pikavalintoihin ohjelmoimani kriisiavun numeron ja jatkan urakkaa. 

Tietenkään lankkujen mitta ei mene tasan. Viimeinen rivi jää kapeaksi. Kiroilen ja sahailen lankut pitkittäin sopivan mittaiseksi. Jäävät onneksi kaapin taakse piiloon. Sinne saatan mennä minäkin.

Tuli siitä valmista. Siivoilen. Lakaisen. Haen K-supermarket Nurmijärvestä mukaan tarttuneen A-oluen. Sytytän pönttöuuniin tulen. Taas hiukan edellistä suurempi satsi puita. Ajellaan uunia sisään. Kuudes kerta kun siinä on tuli. Maltilla. Ohjeiden mukaan.




niks-ja-naks

niks-ja-naks etenee

niks-ja-naks lähes valmiina

Listat laitetaan heti eikä viidestoista päivä


En aio tarjota perseelle ja takareisille Buranaa. Otan Jack Danielsiä - vaikuttava aine Tennesee Whiskey Limited number 4 Edition. En jaksa lämmittää saunaa. Olispa saunamaatuska täällä - pääsisin valmiiseen saunaan. Kosteisiin löylyihin. Maailman parhaassa saunassa. 

Huomenna toinen makuuhuone.

Niks-ja-naks.



PS:

Jos jotain kiinnostaa meidän vessa, niin tuossa pari kuvaa.





= = = = =

lauantai 6. tammikuuta 2018

Mökin lattiat - valintaa

Valitsemisen sietämätön (?) vaikeus. Vai onko kuitenkaan? Ehkä ei välttämättä sietämätöntä. Vaikeaa kuitenkin. Eiku.

Vinyylilankkua on tarkoitus laittaa mökkiin. Se on ehkä ollut selkein ja helpoin valinta. Laskettiin myös hiukan auki että laitetaanko keittiökulmaukseen laattaa vs. samalla vinyylilankulla ihan koko mökki. Vinyylilankku ehkä hiukan laattaa kalliimpaa, mutta hyvän työjäljen varmistamiseksi laatoitus pitäisi antaa ulkopuolisen tehtäväksi = rahaa kävelee ovesta ulos. 

Unohdimme kuitenkin lopulta laatat ja päädyimme laittamaan vinyylilankun koko mökkiin. Yhtenäisempää noin.

Vessaan laitettiin samaa laattaa mitä saunassa ja suihkutilassa. Vessanpöntön kotelointiin samaa laattaa kuin mitä on saunalla suihkutilojen seinissä. Näin sama väriteema toistuu jonkin verran molemmissa rakennuksissa.

Kierreltiin kauppoja. Yhdessä ja erikseen. Hypisteltiin vinyylilankkujen vaihtoehtoja. Pitäisi löytää lämmin ja tunnelmallinen vaihtoehto. Seinät mökissä on tummat, toisaalta ikkunapintaa on todella paljon - tämä taas tuo ajoittain paljonkin valoa sisälle. Keittiökalusteet tulee olemaan valkoiset. Pönttöuuni on valkoinen. 

Ehkä materiaali ei saa olla liian vaalea? Ehkä materiaalin pitää olla tumma? Tuleeko liian tumma kokonaisuus jos seinät ja lattia on tummat? Pitäisikö materiaalin olla kuitenkin vaalea? Nämä kysymykset jätin rouvalle. Toki sparrasin apuna. Päätös kuitenkin täysin rouvan. Täysin. Rouva vie - minä vikisen. 

Pari palaa otettiin mukaan mallailtavaksi mökille samalla kun mentiin katsomaan valmista pönttöuunia. Pönttöuunia on aluksi lämmitettävä hiljalleen. Naputtelin kirveellä pieniä säleitä laudoista - noin puoli kourallista ja viskasin uuniin. Tuli perään. Ensimmäiset tulet. Täydellisessä pönttöuunissa. Valkoiset pienet ja hennot savut tulee piipusta ulos. Mentiin ulos katsomaan.

Poltettiin pientä tulta vielä illalla. Myös seuraavana aamuna. Hiukan puumäärää jokaisella lämmityskerralla lisäten. Noin kymmenen lämmityskerran jälkeen pitäisi voida jo polttaa pesällinen puita. Alkaa normaalikäyttö.

Ensimmäiset tulet pönttöuunissa.



Lisää tulta illalla.
Siivottiin mökkiä roskalaudoista. Siivottiin myös makuuhuoneet tavaroista. Olisi sitten helpompi aloittaa lattioiden laittaminen kun niiden aika koittaa. Kun valinta on tehty (=rouva tehnyt). 

Siivoamisen jälkeen istuttiin nuotiolle. Lunta aika reilusti. Poltettiin roskalautoja. Huikopalaksi makkaraa. Jonkun aikaa istuttiin ja saatiin hyvä hiillos aikaiseksi. 

Hiillokselle laitettiin kalanyytit. Foliossa ahvenfileitä, kesäkurpitsaa, herkkusieniä, paprikaa, suolaa, oliiviöljyä ja chilimajoneesia. Nyytit hiillokselle. Pidettiin niitä tarkoituksella hiukan liian pitkään koska tehtiin eka kertaa nyyttejä nuotiopaikalla ja haluttiin että varmasti ovat kypsiä. Tirisivät folioissaan noin 25 minuuttia. Uskoisin että 15 minuuttia olisi riittävä aika.  Hyvää. Tehdään jatkossakin. 

Pidän tällaisesta mökkeilystä. Pienet askareet ja sitten velttoilua. Velttoiltiin nuotiopaikalla parisen tuntia ja sitten saunan lämmitykseen. Saunamaatuskan yksinoikeus on lämmittää aina sauna. Rouvan terapiaa. Yksin. Saunassa. Palavan puun tuoksu. Kädessä lasi. Katse järvelle. Hiljaisuutta rikkoo puiden ritinä sekä lämpenevän kiukaan napsahtelu. Pysyn yleensä poissa jaloista. Annan tilan ja hetken.

Velttoilua nuotiopaikalla.
Kalanyytit hiilloksella.
Rouvan saunajuomat.

Vertailtiin kahta eri vaihtoehtoa kuinka ne soveltuvat seinän värin kanssa. Kuinka ne osuvat yhteen pönttöuunin kanssa. Entä miltä ne näyttävät valkoisen listan kanssa. 

Harmaa lattia näyttäisi about tältä. 

Palat vertailussa.
Vielä on valinta tekemättä. Pian se olisi tehtävä. Kuitenkin. Tammikuussa olisi tarkoitus saada makuuhuoneet valmiiksi lattioiden osalta - helmikuussa muut tilat. Huhtikuussa (alustavasti) tulee keittiökalusteet, kaapit, vessan kalusteet, parven kaiteet ja parven rappuset.

Alkaa olla loppusuora. Sisätöiden osalta.

= = = = =

tiistai 28. marraskuuta 2017

Pönttöuuni

Ehkä olenkin joskus maininnut että mulla on Great Place to Work. Piste. Työnantaja joustaa ja minä joustan. Aina kun tarvitaan. 

Yhdenkään yrityksen kaupparekisteriin merkitty y-tunnus ei tee henkilöstöhallinnollisia valintoja. Yrityksen hallitus ja johtoryhmä sekä HR luo pohjan henkilöstöjohtamiselle. Lähimmät esimiehet sitten jalkauttavat strategiat. Hyvin jalkauttavat. 

Minulla ei ole koskaan ollut ongelmia joustojen suhteen. Kun työnantaja/esimies joustaa, minä joustan myös. Tämä motivoi. Tämä sitouttaa. Tänä vuonna olen pilkkonut kesälomani pieniin muruihin. Viimeisintä "kesälomaviikkoani" vietin loskaisessa marraskuussa. Hanhiniemessä. Apumiehenä. 

Ajelin sunnuntaina mökille. Ei kyllä "hotsittanu" yhtään lähteä. Yksin. Sunnuntaina. Ei olisi ollut harrastuskuskauksiakaan. Olisi voinut 100 % sohvaantua. Tuijottaa telkkaria. Maha täyteen kasviksia ja teetä. Minä kuitenkin ajelin mökille. 

Rouva ajeli kodinkonekaupoille. Etsimään vaihtoehtoja ja ideoita. Niitä löytyikin. Olisi hyvä alkaa lukita jo kodinkonevalintoja. Saisi piirrettyä keittiön lopulliseen muotoonsa. Minä pesen käteni tuosta shoppailusta. Kuuntelen mielipiteet ja sparraan. Rouva saa valita. Antaa mennä.

Perillä. Siivoan mökin pönttöuunin muurausta varten. Pitää saada taas tilaa rakennustelineille. Maanantaina  alkaisi projekti joka veisi mennessään norsun painoisen taakan harteilta. Pönttöuuni. Viimein.

Mökkiprojektin pitkittyessä on ollut hyvä sauma käännellä takkia. Takan valinta oli myös pitkä prosessi jossa mielipiteet ja mieltymykset sinkoilivat. Lopulta vaihdettiin takka pönttöuuniin. Onneksi vaihdettiin.

Pönttöuunin valintaprosessi oli miellyttävä. Rouva löysi idean ja netistä tekijän. Pieksämäeltä löytyi tekijä. Hyvä tekijä löytyikin. Muutamakin henkilö on kehunut valintaa, sekä tekijää että itse pönttöuunia. Korkea uuni varaa hyvin lämpöä. Ei ole lelu. 

Parhaana referenssinä pitäisin nuohoojan viime kesänä antamaa palautetta Mika Häkkisestä. Samalla kun nuohosi saunan kiukaan hormit niin kyseli että millainen takka mökkiin tulee. Sanoin että tulee pönttöuuni Pieksämäeltä. Kehui kovasti. Sanoi että et löydä parempaa tekijää. Hyväksi valinnaksi kehui.

Käytiin syksyllä tutustumassa verstaalla pönttöuunivaihtoehtoihin ja siellä lyötiin henkisesti lukkoon mitä halutaan. Uunin korkeus. Uunin halkaisija. Väri. Uunin luukut. 

Siivousurakan jälkeen laitan saunan tulille. Laitan myös nuotion. Mökistä irtosi taas sen verran "roskalautaa" että ajattelin fiilistellä hiukan nuotiopaikalla. Pölyt pois oluella. Rauhoittuminen nuotiopaikalla. Paistelin makkaraa.

Alkoi makkara tarkenemaan.

Hyvissä ajoin saunan ja makkaran jälkeen unille. Aamulla herätys viimeisen kesälomaviikon ensimmäiseen aamuun. Herätyskello riipi hermojani klo 6:00. Torkuttelin 4 x 10 minuuttia ja nousin viimein aamukahville. 

Hormin läpivienti oli tämän päivän ohjelmassa. Kasattiin telineet ja ammattimies mittaili läpiviennit kohdilleen. Kattovasat oli etukäteen katsottu että eivät olisi halutun läpivientikohdan tiellä. Hormin kotelointi oli hiukan väärässä paikassa piirustuksiinkin nähden, mutta ei ollut onneksi ongelma. Ammattimies keikkui rakennustelineillä, minä jalat tukevasti maan päällä. 

Samalla kun mittaillaan (siis minä edelleen statistina) pönttöuunin hormin/piipun keskikohtaa, on totuuden hetki hirsikehikon pystyttäjille. Onko pohjoisseinä suorassa. On. On millilleen.

Siihen tulee piipulle läpivienti.

Luotilanka.

Luotilanka osuu kohteeseen.
Iltapäivällä kannoin 1500 kg tiiliä sisälle. Lämpenemään. Reuhdoin sisälle laastia noin 500 kg. Bluetooth-kaiutin huutaa tsemppimusiikkia. Kilo kilolta tiilipino peräkärryssä pienenee. Tiilet siirtyvät pinoihin sisälle. Samoin laastit. 

Hyvää treeniä. Parisen viikko sitten siipeensä saanut polvi hiukan vastustelee. Jätän sen huudot omaan arvoonsa. Tiilet ja laastit sisällä. Sauna taas päälle. Nukkumaan. Unille. Aamulla kello parahtaa 6:00. Minäkin parahdan. Tällä kertaa en torkuttele.

Kaikki valmiina muuraria varten.

Tasan klo 7:00 auton valot Hanhiniemen "suoralla". Täsmällistä. Kannetaan tavarat sisälle. Minä siirryn piällysmieheksi. Kuskaan vettä saunalta laastia varten. On vähän vaikeaa olla toimettomana kun toinen tekee töitä. Työrauha kuitenkin jätettävä. Ei mulla ole tähän tuottaa sen enempää lisäarvoa kuin norkoilu.

Muuraus etenee ja pönttöuuni hahmottuu paremmin ja paremmin tunti tunnin jälkeen. Samalla omakin fiilis alkaa nousemaan. Mökkirakennuttajan pitkä loppukiri ei tunnu missään. Henkinen vapautuminen.





Ylhäältä alas.




Pönttöuuni "saatiin" siis hormia ja piippua vaille valmiiksi. Jokusen päivän muuraukset kuivuvat. Sitten loput työt. Jätin urakoitsijoille avaimet. Piällysmies lähtee etelä-Suomeen takaisin. Harrastuskuskauksia. Mitäpä sitä muuta kesälomalla. 

Uunin korkeus osui täydellisesti kohdalleen - juuri poikkihirren korkeudelle. Tyyli on sitä mitä haettiin, perinteistä. Perinteinen tyyli sekoittuu sitten moderneihin keittiökalusteisiin. Uunin luukku täydellinen. Ei voisi olla parempaa.

Tämä oli hyvä projekti. Tässä projektissa asiakkaana oli hyvä olla. Vahva suositus Peltiseppä Mika Häkkinen.

Sähköurakoitsija kävi virittelemässä pistorasioita makuuhuoneisiin. Samalla saatiin mökkiin ulkovalot. Nekin saattelevat mökkirakennuttajaa kohti henkisiä viimeisiä kierroksia. 

Otin kuvan valoista. Valot eivät ole luonnossa noin räikeän kirkkaat kuten kuvassa (käytin pitkää valoitusaikaa). Valaisevat kyllä, mutta ennemminkin luontoa kunnioittaen. Hillittyä valoa. Ei olla valonheittimien paisteessa.

Mökin ulkovalot.

Mulle tämä pönttöuuniprojekti on tietynlainen vedenjakaja. Ei ehkä ihan henkinen loppusuora koko mökkiprojektin suhteen, mutta ainakin viimeinen tai toiseksi viimeinen kierros. Sisätöiden osalta. Sisätöitä ei ole enää juurikaan jäljellä tämän jälkeen. Pistorasiat. Vessan laatoitus ja pöntön asennus. 

LVIS-urakat on loppusuoralla. Samoin timpurin työt. Vinyylilankut paikalleen. Sitten ovet ja se alkaa olla siinä. Voi siirtyä keittiö- ja kiintokalusteisiin sekä parven rappusiin ja kaiteisiin. Niihinkin on tekijä valmiina. Puutyöliike Jaakko Saari

Kodinkoneiden valinta. Vaikea rasti sekin. Monia hyviä vaihtoehtoja. Rouva valitsee. Hyvin valitsee. Minä kuuntelen.

= = = = =